sunnuntai 20. helmikuuta 2011

In Memoriam Mummo (1931-2011)

 Uneen viimeinkin lipua
vailla ruumiinsa kipua
tunneista loputtomista.
Vaipuisin hiljaa sinne päin,
missä sen pienen vaahteran näin
leikkivän keltaisin lehdin.
Sanoisin: nyt minä ehdin.
Nyt olet tähti,
nyt olen maa.
Tuulessa saatamme koskettaa.

-Mirkka Rekola
Mummo menehtyi syöpään tänään alkuillasta. Lepää rauhassa ♥

9 kommenttia:

Hanna kirjoitti...

Voimia koko perheelle! Kauniin runon olit valinnut.

Susa P. kirjoitti...

Voimia Sinulle! Minustakin runo on kaunis.

Anki kirjoitti...

Kiitos tuesta ♥

Leena Lumi kirjoitti...

Anki, mulle tuli nyt ihan outo olo, sillä poimin tämän runon juuri Lumikarpalosta ja kirjoitin kauniiseen adressiin parhaan ystäväni anopin kuoleman johdosta. Tämä on juuri sopiva mummulle, anopille etc. Evelle valitsin Unelmia...Lue se ajatuksella.

Otan osaa♥

lumiomena kirjoitti...

Anki, lämmin osanottoni ♥

Oma mummoni kuoli joitakin vuosia sitten. Hän oli minulle läheinen ja kaipaan häntä. Nyt vuosien jälkeen kaikki muistot elävät.

Salla kirjoitti...

Osanottoni, blogiystävä!

Booksy kirjoitti...

Jaksamista ja halauksia! Muistot jää...

Hreathemus kirjoitti...

“Sometimes you wake up. Sometimes the fall kills you. And sometimes, when you fall, you fly.”
- Neil Gaiman

Anki kirjoitti...

Kiitos kaikille teille, kun muistatte! ♥