sunnuntai 23. joulukuuta 2012

Kuulumisia ja joulutunnelmaa

On jo aatonaatto ja joulu on aivan nurkan takana. Joulunodotus on mennyt flunssassa ja jouluvalmisteluissa.
Piparit on paistettu, kuusi kannettu sisälle ja aikomukseni olisi tehdä vielä korvapuustejakin joulupäiville!
    
Täytyypä sanoa, etten muista näin lukuköyhää aikaa olleen milloinkaan! Olen pikkuisen lueskellut sitä sun tätä, mutta aika on mennyt lähinnä koneella dataillessa, koulussa ja muussa sellaisessa. Valvon niin myöhään, etten jaksa enää lukea. Jonkinlainen blokki menossa siis (tai paheneva nettiriippuvuus...).
     Päätinkin pistää (huonolaatuisen) kuvan kunnioitusta herättävästä kirjapinostani. Useampi klassikkokirja selittyy päälle painavasta kirjallisuuskurssista, johon pitäisi saada luettua vielä neljä maailmanklassikkoa. Kuulostaa ehkä vähältä, muttei ole sitä minulle. Olen siitä sivistymätön lukija, etten ole erityisen kiinnostunut klassikoista, ainakaan ulkomaisista. On niitä hyviäkin tullut toki luettua, mutta kyllä se kiinnostus (ja mukavuusalue) on uutuuskirjoissa.

Lista ylhäältä alas:
  • Arja Tiainen - Ruusu, ruusu tämän lumisen maiseman keskelle
  • Väinö Linna - Tuntematon sotilas
  • Franz Kafka - Oikeusjuttu
  • Kai Nieminen - Kiireettä
  • Anton Tšehov - Lokki ~ Kolme sisarta
  • Kai Nieminen - Alan oppia
  • L. M. Montgomery - Sara ja kultainen tie
  • Eeva Kilpi - Animalia
  • Nikolai Gogol - Kuolleet sielut
  • Liisa Tuovinen ym. toim. - Saanko olla totta? Sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuus
  • Terry Pratchett - Unseen Academicals
Sanokaapa siis, että mitä lukisin nyt? Kesken ovat Tuntematon sotilas, Oikeusjuttu, Kiireettä, Sara ja kultainen tie, Saanko olla totta? ja Unseen Academicals. Kannattaisiko tunnollisesti lukea kurssikirjat ensin vai lukea enemmän kiinnostavia, kuten Saraa? Kurssille on suoritusaikaa tosin vappuun asti, mutta palautuspäivä noille + Saanko olla totalle on jo 7.1... Saanko olla on kuitenkin jo loppusuoralla ja sinänsä kiinnostava.

Loppuun vielä kysymyksiä: Oletko kärsinyt lukublokista? Jos, niin kuinka kauan ja miten selvisit?

3 kommenttia:

Ahmu kirjoitti...

Kärsin lukujumista opiskeluaikoina, tai oikeastaan niiden seurauksena. Kuusi yliopistovuotta ja järkyttävät tenttikirjapinot veivät ilon lukea, ja luinkin oikeastaan vain sellaisia romaaneja, jotka tunsin jo läpikotaisin. Lukujumista toipuminen kesti melkein vuoden ja osaltaan myös blogi ja ispiroiva kirjallinen blogistania auttoivat asiaan :)

Kaunista joulua sinne!

Anki kirjoitti...

Voi voi, ei kuulosta hyvältä! Itse kun olen pyrkimässä lukion jälkeen yliopistoon... :D

Hreathemus/NDSL kirjoitti...

Minäkin olen yliopistolla, mutta minun ainut lukublokkini oli sairauden seurausta. Yksi opettajistani kertoi suorittaneensa kirjallisuuden opintojen kursseja niin tiheään tahtiin (mikä edellytti useiden kirjalistojen järjestelmällistä läpikäymistä lyhyessä ajassa), että häneltä lähti maku lukemisesta pitkäksi aikaa.

Itse olen fiilislukija, joten minä menisin tässä tilanteessa kompromissilla: kun olen lukenut jotain tylsempää, palkitsisin itseni saamalla lukea samana päivänä sitten sitä kiinnostavampaa kirjaa. Ja klassikoista tulee hieman kiinnostavimpia, kun on lukenut kirjailijan elämästä tai kirjan synnystä ja vaikutuksesta kirjalliseen historiaan, ainakin minulla. Kerro, miten kävi, mutta sitä ennen: onnea koitokseen!

P.S. Luen juuri kirjaa, jonka tekijä rakastaa kaksoispisteiden käyttöä. On näköjään tarttunut. ;)