bell hooks - Mies tahtoo muuttua
"Nykyinen feministiliike loi sosiaalisesti hyväksytyn tilan, jossa tytöt voivat luoda minuuden tunnun, joka on erillään seksistisistä määritelmistä; samaa vapautta ei ole ulotettu pojille. Ei siis ihme että patriarkaalisessa kulttuurissa pojat jatkavat perinnettä, jossa luodaan väärä minuus, ollaan jakautuneita. Tätä poikien ja miesten jakautumista luonnehtii usein kyky lokeroida. Juuri tämä perustavan haavoittava jako miesten psyykessä ja sielussa ruokkii mielisairautta. Kun miehiä vaaditaan käyttämään väärän minuuden naamiota, heidän kykynsä elää täysin ja vapaasti vähenee pahasti. He eivät pysty kokemaan iloa eivätkä he pysty koskaan todella rakastamaan."
bell hooks kuvaa esseekokoelmassaan Mies tahtoo muuttua patriarkaatin tuhovoimaa ennen kaikkea poikia ja miehiä kohtaan. Hän kuvaa seikkaperäisesti, miten perinteinen miehen osa vaatii tunteiden tukahduttamista. Tätä hooks pitää syynä miesten väkivaltaisuudellekin. Hänen ydinsanomansa on, että miehet on vapautettava seksistisestä sukupuoliroolista, jotta he voivat eheytyä ja rakastaa.
Kirja on vain 173 sivua pitkä, mutta siinä on paljon painavaa asiaa. hooks tarkastelee patriarkaattia, miehuutta, miehen seksuaalisuutta, väkivaltaa ja rakkautta. Esseissä on runsaasti sitaatteja eri kirjoittajilta.
Kirjailija pyrkii kirjoittamaan yleismaailmallisesti, mutta amerikkalaisuus kuitenkin näkyy läpi. Sen vuoksi varmaankin jotkin kirjan esimerkit tuntuivat Suomeen suhteutettuina liioitelluilta. Amerikassa kaikki on suurta, niin hyvässä kuin pahassakin. Mustana naisena hooks tuo esiin myös mustien miesten kipukohtia, vaikkakaan rasismia ei kovin kummoisesti käsitellä.
Kirja sisältää myös hyvin perusteltua kritiikkiä feministiyhteisöä kohtaan, mikä oli mielestäni tervetullutta. En ole ylipäänsä koskaan lukenut missään kenenkään kirjoittavan niin rakkaudellisesti miehistä kuin hooks tässä teoksessa. Ja feministejä vielä pidetään usein miestenvihaajina!
Myös kirjailija oma raju tausta tuo oman vaikutuksensa kirjoituksiin. Hän kuvaa useasti, miten partiarkaalinen ja väkivaltainen hänen oma isänsä oli. Olen onnellinen, että minulla on tasapainoinen ja rakastava isä (ja äiti)! Ylipäänsä mielestäni patriarkaaliset rakenteet ovat Amerikassa syvemmällä kuin meillä, vaikkakin Suomessa on myös paljon huomiotta jäävää seksismiä.
Suosittelen lämpimästi! Kirjan kieli on aika akateemista, mutta ei kuitenkaan tulvillaan sivistyssanoja.
Kommentit