Ankin kirjablogi

Olen näköjään kesähuumassani unohtanut laittaa tekstinäytteitä! Onneksi en ehtinyt palauttaa kirjoja kirjastoon vielä. :D Ja seuraavaksi olisi luvassa sitten Kaari Utriota, kunhan saan luettua loppuun.^^

Tämän kirjan lukemisesta saan kiittää Reeta Karoliinaa . Hänen kiehtovan arvionsa pohjalta sain kiinnostuksen tätä kirjaa kohtaan ja sipsutin kirjastoon. Kävipä ilmi sekin, että islantilaiset kirjalijat luokitellaankin etu- eikä sukunimen mukaan. Kirja oli ihana ja loistava! Koskaan ennen en ole lukenut niin kaunista tekstiä. Kaunis on nimenomaan avainsana koko teokseen. Kirjassa ei ole pahoja ihmisiä. Silti se ei ole tylsä ja kyllästyttävä. Jokaisella teolla on ikään kuin korkeampi merkitys, ja normaalisti ahdistavista, jopa kammottavista (=kirjan loppu) on taiottu kauniita ja nautittavia. Enpä ole koskaan lukenut näin upeasti ja suloisesti kirjoitettuja seksikohtauksiaan. Poikkeuksellisesti en kerro juonesta yhtään mitään, sillä tämä yksinkertaisesti on sellaista mikä pitää itse kokea. Mutta tekstinäytteen toki saatte, sivulta 72: " - Ne ovat ihan samanlaiset, Rósa sanoi katsellessaan ristejä, jotka seisoivat hautausmaalla vierekkäin tuuhean puun alla käytävän vieressä nel

Erittäin helppo- ja nopealukuinen kirja! Lainasin sen eilen kirjastossa käydessäni ja luin samana oltana kokonaan, lähes putkeen vieläpä. Jani Toivolan ja Johanna Korhosen tarinat olin lukaissut pika pikaa aiemmin, mutta luin ne nyt uudestaan. Kirja nimensä mukaan valottaa erilaisten suomalaisten julkimoiden elämää homoutensa/lesboutensa kanssa. Mukana ovat tanssija Tiina Lindfors, kansanedustaja Oras Tynkkynen, toimittaja Johanna Korhonen, stylisti Teuvo Loman, toimittaja-juontaja-näyttelijä Jani Toivola, majuri Petri Ålander, kilpauimari Aija Harju, kanavajuontaja Manne Maalismaa, ohjelmapäällikkö Mikko Silvennoinen, perhesosiologi Juha Jämsä, Setan puheenjohtaja Outi Hannula ja juristi Rainer Hiltunen. Lisäksi on muutaman asiantuntijan mielipiteitä sekä kirkon kanta homouteen/lesbouteen ja sen piirissä tehdyt tutkimukset. Kirja oli oikein mukavaa luettavaa, mitä nyt kirkko-osio ja Raamatun kohdat pistivät välillä vihaksi. Joskus sitä toivoo, ettei koko Raamattua olisi edes kirjo

Tässäpä vasta jännittävä, karmiva ja hieno kirja! Täynnä seikkailua, kuvottavia yksityiskohtia, rakkautta, dekkaria ja mikä parasta, kirjoja. Isä vie pikku-Danielin Kuolleiden kirjojen hautausmaalle tämän ollessa 10. Poika löytää sieltä Júlian Caraxin kirjoittaman Tuulen varjon, ja se tempaa pikkupojan valtoihinsa. Tarina ja kirjailija alkavat kiinnostaa häntä siinä määrin, että hän alkaa selvittää näiden arvoitusta. Myöhemmin, kun Daniel on jo vanhempi, hän saa uuden ystävän, Fermínin, jonka kanssa selvittää aina vain hurjemmaksi, vaarallisemmaksi ja väkivaltaisemmaksi käyvää juttua. Heitä, samoin kuin arvoituksen henkilöitä, vainoaa julma komissaario Fumero, joka tappaa vihollisensa kylmäverisesti vähääkään arvelematta. Pian Daniel huomaa oman elämänsä toistavan Tuulen varjoa... En yhtään ihmettele, miksi kirja on myyntilistojen kärjessä. Se on vetävä, vaikka jäikin minulla välillä kesken kun luin jotain vielä vetävämpää. Älkää tehkö samaa erehdystä, kirjassa on niin paljon hank