Ankin kirjablogi

Viimeinkin tämä kuukausista kamalin on ohi! En ole marraskuun ystävä ollenkaan. En ymmärrä sanontaa huhtikuu on kuukausista julmin... Kyllä se marraskuu julmin on. Mutta siis, takaisin kirjojen pariin. Tämä kuukausi on ollut sentään lukuisa! Yhteensä kuusi kirjaa, mikä on oikein hieno saldo minulle. :) Kaikenlaisia mukavia kirjoja on tullutkin luettua. Olen häpeämättömän ylpeä Saatana saapuu Moskovaan lukemisesta. Olen nyt siis lukenut jopa kaksi venäläistä klassikkoa! Matti Mäkelän Rakkausromaani oli ehdottomasti kuukauden hämmentävin lukukokemus, ja epäilemättä koko vuodenkin. Pieni suklaapuoti oli ihana ja suloinen. Majankanvartija oli viisas pieni kirja, joka vaati hitaampaa lukemista. Varjoissa vaeltaja oli ehkäpä paras lukukokemus. Se imaisi mukaansa ja sai sekä viihtymään että pohtimaan. Paremmin ei oikeastaan voisi ollakaan. Sokerina pohjalla on upea runokirja Luumupuu kukkii, se muistelee sinua . Sitä suosittelen lämpimästi niillekin, jotka ovat ennakkoluuloisia runoja

01 - Lempikappale 02 - Kappale josta pidän vähiten   03 - Kappale joka saa minut iloiseksi 04 - Kappale joka saa minut surulliseksi   05 - Kappale joka tuo mieleeni jonkun (henkilön) 06 - Kappale joka tuo mieleeni paikan 07 - Kappale joka tuo mieleeni tietyn tapahtuman   08 - Kappale jonka sanat osaan ulkoa 09 - Kappale jonka tahdissa voin tanssia 10 - Kappale joka saa minut nukahtamaan   11 - Kappale lempibändiltäni/-artistiltani   12 - Kappale bändiltä/artistilta jota inhoan   13 - Salainen pahe   14 - Kappale josta kukaan ei voisi kuvitella minun pitävän 15 - Kappale joka luonnehtii minua   16 - Kappale jota joskus rakastin, mutta nyt inhoan   17 - Kappale jonka kuulen usein radiosta 18 - Kappale jonka toivoisin kuulevani radiosta 19 - Kappale lempialbumiltani 20 - Kappale jota kuuntelen, kun olen vihainen 21 - Kappale jota kuuntelen, kun olen iloinen 22 - Kappale jota kuuntelen, kun olen surullinen 23 - Kappale jonka tahdon soivan häissäni 24 - Kappa

'Mikä voisi olla kauniimpaa kuin tämä maailma Silti se on jätettävä' Vasta lähdettyäsi              näkymättömän kauneus          kirkastui minulle -  Heidi Liehun runokoelma Luumupuu kukkii, se muistelee sinua (WSOY 2011) herätti huomion jo kauniilla nimellään, kun siitä ensi kertaa kuulin. Muistaakseni Leena Lumi on jakanut blogissaan (blogeissaan?) näitä runoja ja kun huomasin tämän uutuushyllyssä, nappasin heti mukaani.        Reilu viikko sitten lauantaina otin kokoelman ihan vain lukeakseni muutaman runon alusta. Ennen kuin huomasinkaan, olin uppoutunut syvälle ja lukenut koko teoksen. Sivujahan tässä ei ole paljon, kuten ei runokokoelmissa useinkaan, mutta olin silti varsin hämmentynyt. Yhdeltä istumalta lukeminen kyllä sinänsä on viisasta, koska runoista rakentuu kokonaisuus, melankolinen ja haikea tarina menetyksestä ja rakkaudesta.        Liehun runot ovat surullisen kauniita. Ne eivät ole tuskastuttavan vaikeita ja yltiömodernistisia, mutteivat myöskä

Ilkka Auerin fantasiasaagan Lumen ja jään maan toinen osa Varjoissa vaeltaja on vauhdikas jatko-osa Sysilouhien sukua -kirjalle. Nonna asuu nyt vakituisesti Hiidenkynnen linnassa ja opettelee hallitsemaan koko ajan voimistuvia noitavoimiaan. Hän ajautuu huimiin seikkailuihin lähtiessään auttamaan Routahallin Freyaa , jonka kuningas-isä on kuollut. Tytöstä voisi käytännössä tulla vallan perijä, mutta kaikki eivät ole valmiita kelpuuttamaan naista hallitsijaksi...         Minun oli tarkoitus tarttua tähän jo paljon aikaisemmin ja olin jo lainannutkin tämän kirjastosta, mutta koeviikko painoi armotta päälle ja lukematta jäi. Nyt kuitenkin päätin lukea kirjan, sillä ykkösosan lukemisesta on aikaa jo turhan paljon, melkein vuosi! Pelkäsin jo unohtaneeni olennaisia seikkoja, mutta onneksi näin ei ollut käynyt. Henkilöt muistuivat mieleen kivutta ja heidän "kuulumisiaan" oli miellyttävää seurata. Mikä vielä parempaa, kirja imaisi minut mukaansa täysin ja halusin vain ahmia t

01 - Lempikappale 02 - Kappale josta pidän vähiten   03 - Kappale joka saa minut iloiseksi 04 - Kappale joka saa minut surulliseksi   05 - Kappale joka tuo mieleeni jonkun (henkilön) 06 - Kappale joka tuo mieleeni paikan 07 - Kappale joka tuo mieleeni tietyn tapahtuman   08 - Kappale jonka sanat osaan ulkoa 09 - Kappale jonka tahdissa voin tanssia 10 - Kappale joka saa minut nukahtamaan   11 - Kappale lempibändiltäni/-artistiltani   12 - Kappale bändiltä/artistilta jota inhoan   13 - Salainen pahe   14 - Kappale josta kukaan ei voisi kuvitella minun pitävän 15 - Kappale joka luonnehtii minua   16 - Kappale jota joskus rakastin, mutta nyt inhoan 17 - Kappale jonka kuulen usein radiosta 18 - Kappale jonka toivoisin kuulevani radiosta 19 - Kappale lempialbumiltani 20 - Kappale jota kuuntelen, kun olen vihainen 21 - Kappale jota kuuntelen, kun olen iloinen 22 - Kappale jota kuuntelen, kun olen surullinen 23 - Kappale jonka tahdon soivan häissäni 24 - Kappale

"Et voi olla toisen ihmisen rehellisyys, lapseni, mutta voit olla omasi. Mitä minun sitten pitäisi sanoa? Milloin? Kun rakastan jotakuta? Sinun pitää kertoa se." Jeanette Wintersonin romaani Majakanvartija (Lighthousekeeping, Bazar 2005, suomentanut Mervi Sainio ) on tarina tarinoista. Siitä, kuinka meillä kaikilla on oma tarinamme, jonka vain me itse voimme kertoa. On alkuja ja keskiosia, mutta loppuja ei ollenkaan. Silloinkin, kun tarina päättyy, se jatkuu jossain.         Tässä on Wintersonin pääsanoma ja hieno sanoma se onkin. Kirja alkaa päähenkilö Hopean selvittäessä elämäänsä. Hän asui äitinsä kanssa kaltevassa talossa ja eräänä päivänä äiti horjahti kalliolta ja kuoli. Sen seurauksena Hopea päätyy sokean majakanvartija Pew 'n luo, jonka elämä muodostuu mitä moninaisimmista tarinoista. Ne ovat majakoiden ja niiden vartioinnin ydintä. Lukijalle selviää Pew'n kertomana edesmenneen Babel Darkin tarina, joka kietoutuu oudosti Pew'n itsensä ympärille.

01 - Lempikappale 02 - Kappale josta pidän vähiten   03 - Kappale joka saa minut iloiseksi 04 - Kappale joka saa minut surulliseksi   05 - Kappale joka tuo mieleeni jonkun (henkilön) 06 - Kappale joka tuo mieleeni paikan 07 - Kappale joka tuo mieleeni tietyn tapahtuman   08 - Kappale jonka sanat osaan ulkoa 09 - Kappale jonka tahdissa voin tanssia 10 - Kappale joka saa minut nukahtamaan   11 - Kappale lempibändiltäni/-artistiltani   12 - Kappale bändiltä/artistilta jota inhoan   13 - Salainen pahe   14 - Kappale josta kukaan ei voisi kuvitella minun pitävän 15 - Kappale joka luonnehtii minua 16 - Kappale jota joskus rakastin, mutta nyt inhoan 17 - Kappale jonka kuulen usein radiosta 18 - Kappale jonka toivoisin kuulevani radiosta 19 - Kappale lempialbumiltani 20 - Kappale jota kuuntelen, kun olen vihainen 21 - Kappale jota kuuntelen, kun olen iloinen 22 - Kappale jota kuuntelen, kun olen surullinen 23 - Kappale jonka tahdon soivan häissäni 24 - Kappale jon

Paljon kiitoksia Leena Lumille , joka antoi minulle tämän kauniin tunnustuksen! ♥ Sitten vastailemaan kysymyksiin.^^ 1) Lempiväri? Räiskyvän punainen. 2) Lempieläin? Kissa ♥ 3) Onnennumero? Ei ole, en ole taikauskoinen. 4) Alkoholiton lempijuomasi? Rooibos-tee. 5) Facebook vai Twitter? Facebook, koska en ole edes perillä Twitterin ominaisuuksista. 6) Mistä pidät? Hui, miten laaja kysymys! Nopeasti mietittynä rehellisyydestä, luotettavuudesta, perheestä, ystävistä, kissoista, teestä, historiasta, kielistä, uimisesta, saunasta ja suklaasta. 7) Lahjojen antaminen vai saaminen? Molemmat. 8) Lempimuotosi? Pyöreä. 9) Lempipäiväsi? Perjantai ♥ 10) Lempikukkasi? Orvokki. En ole oikein perillä, missä kaikkialla tämä on kiertänyt, mutta annan sen joka tapauksessa blogeille, joista pidän paljon syystä tai toisesta: Kirjailijan kävelyretkiä The Blood Countess Järjellä ja tunteella Kirjanurkkaus Lisää kahvia noidalle! Lady Vampiric Lumiomena Mustaa pitsiä Peter Pa

"Muistan ne lapsuudestani, Pariisin suklaapuodit joissa oli koreja täynnä metallipaperiin käärittyjä munia, hyllykaupalla pupuja ja kanoja, kelloja, marsipaanihedelmiä ja sokerilla kuorrutettuja kastanjoita, suklaasydämiä ja punottuja pesiä täynnä pikkuleipiä ja karamelleja ja tuhat ja yksi sokerista kehrättyä taikamattotarinaa, jotka sopivat paremmin haaremiin kuin kärsimysnäytelmän juhlallisuuksiin." Tässäpä suloinen kirja aina kansia myöten! Kirja on melkein kuin karkkipaperiin kääritty itsekin.        Pieni suklaapuoti (Chocolat 1999, Otava, suomentanut Arja Gothoni) on tarina kahdesta kiertolaisesta, Vianne Rocherista ja hänen pienestä tyttärestään, jotka saapuvat karnevaalituulen myötä pikkuiseen ranskalaiskylään, Lansquenet-sur-Tannes 'een. Kylä on sisäänpäin lämpeävä ja sitä pitää tiukassa, fundamentalistisessa otteessaan kylän kirkkoherra, Francis Reynaud . Kun tulokkaat perustavat syntisen suklaapuodin paastonaikaan eivätkä käy edes kirkossa, saa koko kylä

01 - Lempikappale 02 - Kappale josta pidän vähiten   03 - Kappale joka saa minut iloiseksi 04 - Kappale joka saa minut surulliseksi   05 - Kappale joka tuo mieleeni jonkun (henkilön) 06 - Kappale joka tuo mieleeni paikan 07 - Kappale joka tuo mieleeni tietyn tapahtuman   08 - Kappale jonka sanat osaan ulkoa 09 - Kappale jonka tahdissa voin tanssia 10 - Kappale joka saa minut nukahtamaan   11 - Kappale lempibändiltäni/-artistiltani   12 - Kappale bändiltä/artistilta jota inhoan   13 - Salainen pahe   14 - Kappale josta kukaan ei voisi kuvitella minun pitävän 15 - Kappale joka luonnehtii minua 16 - Kappale jota joskus rakastin, mutta nyt inhoan 17 - Kappale jonka kuulen usein radiosta 18 - Kappale jonka toivoisin kuulevani radiosta 19 - Kappale lempialbumiltani 20 - Kappale jota kuuntelen, kun olen vihainen 21 - Kappale jota kuuntelen, kun olen iloinen 22 - Kappale jota kuuntelen, kun olen surullinen 23 - Kappale jonka tahdon soivan häissäni 24 - Kappale jon

      Bulgakovin tunnetuin teos Saatana saapuu Moskovaan (Master i Margarita, WSOY 2005, suomentanut Ulla-Liisa Heino ) on mielikuvituksellinen ja absurdi tarina Saatanasta, hänen apureistaan ja lukuisista onnettomista moskovalaisista henkilöistä, jotka sattuvat heidän tielleen. Mikään ei ole mahdotonta näille arvaamattomille hepuille ja sen saavat asianomaiset kokea kantapään kautta...       Jo toinen venäläinen klassikko! Nyt sietää olla tyytyväinen itseensä. ;) Tämä olikin erittäin positiivinen lukukokemus, vaikkakin loppupuoli lässähti melko tylsäksi. Täytyy sanoa, että minulla oli ennakkoluuloja kirjaa kohtaan, olihan se ensinnäkin klassikko, venäläinen klassikko ja jäänyt minulta aikaisemmin keskenkin. Olen kuitenkin tyytyväinen, että haahuillessani ennen syyslomaa kirjastossa ystäväni pyysi saada valita kirjalistaltani jonkun teoksen, kun itse olin liian pyörryksissäni vaihtoehtojen määrästä ja valitsi sitten tämän.       Tarina alkaa, kun kaksi ateistia keskustelee lammen l

01 - Lempikappale 02 - Kappale josta pidän vähiten   03 - Kappale joka saa minut iloiseksi 04 - Kappale joka saa minut surulliseksi   05 - Kappale joka tuo mieleeni jonkun (henkilön) 06 - Kappale joka tuo mieleeni paikan 07 - Kappale joka tuo mieleeni tietyn tapahtuman   08 - Kappale jonka sanat osaan ulkoa 09 - Kappale jonka tahdissa voin tanssia 10 - Kappale joka saa minut nukahtamaan   11 - Kappale lempibändiltäni/-artistiltani   12 - Kappale bändiltä/artistilta jota inhoan   13 - Salainen pahe 14 - Kappale josta kukaan ei voisi kuvitella minun pitävän 15 - Kappale joka luonnehtii minua 16 - Kappale jota joskus rakastin, mutta nyt inhoan 17 - Kappale jonka kuulen usein radiosta 18 - Kappale jonka toivoisin kuulevani radiosta 19 - Kappale lempialbumiltani 20 - Kappale jota kuuntelen, kun olen vihainen 21 - Kappale jota kuuntelen, kun olen iloinen 22 - Kappale jota kuuntelen, kun olen surullinen 23 - Kappale jonka tahdon soivan häissäni 24 - Kappale jonka

"On surullista, miten vähän ihmiset tietävät kiihkon tiestä. He eroavat. He tappavat toisiaan mustasukkaisuudesta. He ostavat vempeleitä seksikaupasta. Ei niissä ole mitään pahaa, mutta niitä ei tarvita. Meillä ei ollut muita välineitä kuin tehokkain, kiduttavien muistojen ja mielikuvien täyttämä pää." Tässä lienee tämän vuoden hirvittävin, ällöttävin ja hämmentävin lukukokemus. Matti Mäkelän Rakkausromaani (WSOY 2006) on takakannen mukaan ensimmäisen suomalainen sadomasokistinen rakkausromaani ja se pitänee paikkansa. Termi sadomasokistinen saa kirjassa kyllä äärimmäiset ulottuvuudet..        Tarina on yksinkertaisuudessaan tämä: keski-ikäinen (?) Samuel aloittaa sivusuhteen Annikin kanssa ja rakastuu. Vähitellen suhteeseen kietoutuu valtapeli ja lopulta Samuel on antanut itsensä ja elämänsä Annikille kaikilla tasoilla, kaikin mahdollisin tavoin. Hän on täydellisesti orja.         Takakansi antoi tietojensa ja sitaattiensa perusteella varsin suuria lupauksia. Rehellis