Ankin kirjablogi

Tämä top ten on tehty pyynnöstä. Olen koonnut kymmenen mielestäni hyvää lahjakirjaideaa. Jokaisen kohdalla on lyhyt kuvaus juonesta/tapahtumista/teemoista ja sitten ikään kuin suositus ja mahdollisesti maininta kohderyhmästä. Antoine de Saint-Exupéry - Pikku Prinssi Ajaton ja ihana klassikko! Pikku Prinssi on saapunut kaukaiselta tähdeltään Maahan ja tutustunut lentäjään, jonka kanssa hän solmii kiinteän ystävyyssuhteen. Lentäjälle hän kertoo tarinoita matkoistaan muille tähdille ja tulee tehneeksi tarkkanäköisiä havaintoja isojen ihmisten mielettömyydestä.     Kirjassa on monta tasoa, joten se sopii kaikenikäisille lukijoille. Sitä voi lukea kirjaimellisesti viehättävänä satuna tai sitten vertauskuvallisena tarinana aidosta ystävyydestä ja aikuisten absurdista maailmasta. Kirjailijan kaunis kuvitus tukee tekstiä sopivasti ja tekee kirjasta helppolukuisen. Herbjørg Wassmo - Dinan kirja Raivokas ja kiihkeä tarina nuoresta naisesta, joka ei suostu antautumaan tai alistumaan kenell

">>Millaiseen tekoon aion ryhtyä ja millaisia pikkujuttuja samalla pelkään!>>, hän ajatteli hymyillen oudosti. >>Hm... niin... kaikki on ihmisen ulottuvilla mutta kaiken hän päästää ohitseen, pelkän pelkuruuden vuoksi... sehän on selviö... Mitähän ihmiset pelkäävät kaikkein eniten? Uutta askelta, omaa uutta sanaa he pelkäävät kaikkein eniten..." Fjodor Dostojevskin maailmankuulu klassikko Rikos ja rangaistus ( Prestuplenije i nakazanije , 1866, suomentanut Olli Kuukasjärvi , Otava 2008) ei ole suinkaan niin vaikea kirja kuin usein väitetään. Se on sinänsä ajalleen tyypillinen runsaine henkilöiden sisäisen maailman ja eettisten pohdintojen kuvauksineen, mutta vaikea se ei ole. Rikos ja rangaistus on matka murhamiehen pään sisälle, hänen vuoroin ylimielisiin, vuoroin katuvaisiin ajatuksiinsa.     Päähenkilö, entinen opiskelija Rodion Romanovitš Raskolnikov on jo jonkin aikaa suunnitellut panttailainaajan murhaa ja eräänä päivänä hän toteuttaa aikeensa. K

En ole koskaan lukenut mitään vastaavaa! John Irvingin Garpin maailma ( The World Accordin to Garp , 1987 Tammi, suomentanut Kristiina Rikman ) on niin omalaatuinen kirja, etten osaa verrata sitä mihinkään. Se käy läpi ensin Garpin äidin Jennyn vaiheet poikansa syntymään ja kuvaa sitten sekä Garpin että hänen  lähimpiensä koko elämänkaaren.     Garpin maailmassa on jotain sanoinkuvaamatonta: se on yhtä aikaa karmea ja mahdoton, mutta myös lämmin ja liikuttava. Ihmiset ovat typeriä ja tekevät vääryyksiä, mutta toisaalta he ovat koomisia ja rakastettavia. Mutta sellaisiahan me ihmiset usein olemme! Irving on siis onnistunut kuvaamaan ihmisyyden osuvasti, vaikka siinä onkin tiettyä epäuskottavuutta oikean elämän ihmisiin verrattuna. Kerta kaikkiaan hienoa!      Kirjaa sävyttää jatkuva huumori, vaikka osa tapahtumista onkin niin traagisia, ettei niille osaa nauraa eikä aina ole varmaan tarkoituskaan. Toisaalta osa kauheista tapahtumista on tuotu esille niin koomisessa valossa, ettei

Minna Canthin klassikkonäytelmä Anna Liisa (1895, Werner Södeström) on tarina nuoresta naisesta, joka on saanut alaikäisenä aviottoman lapsen ja tappanut tämän. Hän on menossa vuosia myöhemmin naimisiin toisen miehen kanssa, mutta onnea varjostaa kuolleen lapsen isän paluu.      Canth tunnetaan kärkkäänä kirjoittajana, joka otti tiukasti kantaa aikansa ongelmiin ja asenteisiin. Naisen asema oli hänen keskeisiä teemojaan ja siitä on kyse tässäkin kirjassa. Anna Liisa on nuorena ja tietämättömänä tullut raskaaksi ja tietäessään yhteisön tuomion tekee hädissään epätoivoisen ratkaisun. Kaikki vierittävät syyn hänen niskoilleen ja näkevät hänen olevan ainoa vastuullinen. Tietysti ratkaisu on hirvittävä ja väärä, mutta nuoren tytön pelko on toisaalta ymmärrettävä.      Teema ei ole epäajankohtainen valitettavasti vieläkään. Suomessa abortti on ollut jo kauan laillinen, mutta ympäri maailman on paikkoja, joissa se on kielletty tai tiukasti rajoitettu. Myöskään naisten asema miehiin nähden

"Aikuiset rakastavat numeroita. Kun kerrotte heille vaikka uudesta ystävästänne, niin he eivät milloinkaan kysy teiltä oikeita asioita. He eivät milloinkaan sano: "Minkälainen on hänen äänensä? Mistä leikeistä hän pitää eniten? Kerääkö hän perhosia?" Vaan he kysyvät: "Kuinka vanha hän on? Kuinka monta veljeä hänellä on? Kuinka paljon hän painaa? Paljonko hänen isänsä saa palkkaa?" Vasta silloin he luulevat hänet tuntevansa." Antoine de Saint-Exupéryn rakastettu klassikko Pikku Prinssi (Le Petit Prince, 1944, suomentanut Irma Packalén , WSOY) on kaiken ylistämisen arvoinen, suloinen pieni kirja. Sen sitaatit ovat Suomessakin tunnettuja ja sitä lukevat niin lapset kuin aikuisetkin.     Minulle tämä lukukerta oli toinen. Tarvitsin vaikeana ja itkuisena iltana jotain lämmintä ja lohduttavaa, ja mikä olisi sellaisena hetkenä sopivampi kuin Pikku Prinssi? Minulla oli muistikuvia alusta ja loppupuolelta, mutta muu oli unohtunut. Muistan itkeneeni lapsena luk

"Ihr eigener Sturm war stets der allerschlimmste, aber so war es ja immer schon gewesen. Und tief im Innern war die Filifjonka auch ein bisschen stolz auf ihre Katastrophen, die nur sie allein kannte." Ich habe mein erstes deutsches Buch gelesen und entschieden, auf Deautsch meine erste Kritik zu schreiben! Entschuldigung, ich studiere Deutsch nur seit drei Jahren...      Geschichten aus dem Mumintal beinhaltet neun Novellen, die hat man auf Finnisch in Näkymätön lapsi publiziert. Novellen waren ja bekannt für mich, so sie ganz leicht zu lesen waren. Ich denke, dass die Sprache war auch nicht sehr schwer. Ich genoss die Sprache! Natürlich konnte ich nicht alles verstehen aber es spielte keine wichtige Rolle.     Diese Kurzgeschichten sind nicht so schön und unschuld wie die japanische Sendung. Ich hatte es schon vergessen. Sie haben gefährliche und finstere Themen, so wie Einsamkeit und Angst. Filifjonka schafft Katastrophen, die nur in ihrem Kopf sind. Mumins haben A

"Illalla mä punnitsen itseni. Katon valkoista löysäntahdotonta vartaloa peilistä ja inho vääristää olkapäät värinään, niin että mun on pakko tehdä vielä vatsat, reidet ja peffat. Revin sängyn pitsi-ihon auki ja työnnän voimistelunkin jälkeen viileän vartalon sen valkoiseen syliin. Nukahdan vatsa litteänä kylmiin lakanoihin.     Ja jostain taas musta veri valuu musta tähän mustaan yöhön, tähän taloon ja tähän elämään." Anoreksia on sairaus, joka imee kantajastaan paitsi kilot, myös elämänilon ja -halun. Se vetää ja houkuttelee aina vain vaarallisemmille poluille, joiden äärimmäinen määränpää on kuolema. Se kiskoo sairastuneen pimeyteen, jossa todellisuus muuttuu yhä kaukaisemmaksi.       Tämä kaikki käy selväksi myös Kira Poutasen esikoiskirjassa Ihana meri (Otava 2001), jossa 15-vuotiaan Julian laihduttaminen johtaa nopeasti vaikeaan anoreksiaan. Julia on romaanin alussa varsin tavallinen ja tervehenkinen tyttö, tosin korostuneen tunnollinen koulussa. Kaveripiiri ei ol

"Olin sairas - pitkällinen kauhu oli tehnyt minut kuolemansairaaksi; ja kun he lopulta irrottivat kahleeni ja antoivat minun istua, tunsin että aistimeni olivat pettämäisillään." Edgar Allan Poen kuuluisa novellikokoelma Korppi ja kultakuorianen ja muita kertomuksia on maineensa veroinen. Ihanan karmivaa 1800-lukulaista kauhua, joka esiintyy kellareissa, linnoissa, kartanoissa ja muissa perinteisissä miljöissä.     Rakastan tuon ajan kirjailijoiden tapaa käyttää puhuttelua! Tiedän monen inhoavan sitä, mutta minuun se vetoaa. Tuntuu, että kertoja todellakin puhuu minulle ottaessaan kontaktia. Kertojissakin oli jotain hurmaavan 1800-lukulaista; he ovat ainakin päällisin puolin varsin sivistyneitä ja käyttävät hyvätapaista kieltä, mikä johtaa usein tahattomaan huumoriin ainakin minun huumorintajullani. Useimmissa novelleista kertoja koki kauheuksia, koska oli sortunut vääryyden polulle. Tai sitten joku muu henkilöistä oli sortunut - joka tapauksessa kauhut eivät yleensä koh

Yllättäen tammikuu oli varsin lukuisa! Luin yhteensä seitsemän kirjaa. Liisa Tuovinen ym. - Saanko olla totta? Kai Nieminen - Kiireettä L. M. Montgomery - Sara ja kultainen tie Tony Dunderfelt - Tunnista temperamentit L. M. Montgomery - Hedelmätarhan Kilmeny Anton Tšehov - Kolme sisarta Edgar Allan Poe - Korppi ja kultakuoriainen ja muita kertomuksia Olen ollut todella laiska bloggaaja, mutta enää en ota asiasta stressiä. Kirjoitan jos tekee mieli. Tosin haasteisiin liittyvistä kirjoista aion tehdä aina postaukset, muuten tuntisin jollain tasolla huijaavani.     Olen ylpeä listan monipuolisuudesta! Nuo kaksi klassikkoa tosin selittyvät lähinnä äidinkielen lukukurssilla, mutta olen minä oikeastikin vähän innostunut klassikoista tällä hetkellä. Kaksi tietokirjaakin ovat vähän ylpeyden aiheitani, tosin tietokirjoja on jo jonkin aikaa tullut luettua runsaammin. Klassikoiden ja tietokirjojen ansiosta minulla on yksi etappi kahdessa haasteessa, Kansankynttiläin kokoontumisajoissa