Elly Griffiths - Januksen kivi (Ruth Galloway -mysteeri 2)

 

"Hän on jo aikeissa lähteä, kun alkaa vanhasta tottumuksesta kuljettaa valokiilaa seinän alinta tiilikerrosta pitkin tarkistaakseen, näkyykö siinä jotain erikoista. Silloin hän huomaa sen. Parin sentin korkuisen, punaruskein kirjaimin maalatun kirjoituksen. Ensin hän ei saa siitä selvää, vaikka kirjaimet näyttävätkin hyvin tutuilta. Sitten hän tajuaa, että teksti on ylösalaisin. Hän kallistaa päätään ja lukee: "Ruth Galloway"."

Ruth Gallowayn seikkailut ovat edenneet toiseen osaansa. Januksen kivessä rakennustyömaalta löytyy pieni luuranko ja Ruth kutsutaan hätiin. Pian selviää, että kyseessä on 5-6-vuotiaan tytön luuranko. Kenelle se kuuluu? Ja missä tytön kallo oikein on? Kaiken kukkuraksi Ruth odottaa lasta, ja se hämmentää häntä. Ikävä kyllä isä on naimisissa oleva ukkomies ja vanhemmatkin tuomitsevat Ruthin toiminnan syntinä.

Synnin käsite on muutenkin läsnä kirjassa. Rakennustyömaalla nimittäin puretaan vanhaa katolista orpokotia. Myös orpokodin johtaja, isä Hennesseytä kuullaan jutun tutkinnan aikana. Tietääkö isä, kenen ruumis talon alle on piilotettu? Lisäeksotiikaa tuovat myös kelttiläiset ja roomalaiset myytit, jotka nivoutuvat arkeologien työhön ja käsillä olevaan mysteeriin. 

Näitä Ruthin mysteerejä on kiva lukea. Ruth on henkilönä kovin samastuttava ihanalla tavallisuudellaan ja maanläheisyydellään. Sitä en tosin ymmärrä, miksi tässäkin kirjassa piti puida Ruthin kiloja. Vähemmästäkin tulee selväksi, että päähenkilö ei ole missinmitoissa. Eikä tarvitsekaan olla.

Mielestäni kirjassa oli juuri sopivasti dekkaria ja ihmissuhdesoppaa. Ruthin suhde Nelsoniin ei ole sen selvempi kuin ennenkään, mutta ehkä tulevat osat kehittävät sitä edelleen. Ja ihana Cathbad! Toivoinkin, että tuo hassu druidi olisi pysyvä sivuhenkilö kirjoissa. Näin näyttää onneksi olevan.

Cathbadin ja Ruthin ystävättären Shonan myötä kirjoissa on myös new agea, mikä tuodaan esille joko Ruthin tai Nelsonin epäromanttisten silmien kautta. Kirjassa vuorottelivat Nelsonin ja Ruthin ohella murhaajan päiväkirja ja poliisi Judy, välillä myös poliisi Clough. Teksti soljui silti hienosti ja jokaisella oli selkeästi oma äänensä. 

Onneksi seuraava osa on jo odottamassa. Sitä seuraavaa osaa joutunee jo varaamaan, koska ainakin meilläpäin nämä kirjat ovat todella suosittuja kirjastoissa.