Chimamanda Ngozi Adichie - Puolikas keltaista aurinkoa

Huh, sainpas tämän järkäleen loppuun! Eihän se vienytkään kuin... viikon?

Kirjassa kuvaillaan vain 4 vuotta olemassa olleen Biafran sotaa Nigeriaa vastaan. Biafra julistautui itsenäiseksi, mutta kovin moni maa ei suostukaan tunnustamaan sitä, ja alkaa sota. Sitä käydään läpi yläluokkaisen korkeastikoulutetun perheen ja näiden palvelijan Ugwun kautta.

Kirja oli kovin mielenkiintoinen! Ehkä loppuvaiheilla oli pientä lässähdystä, mutta ihan se loppu oli hieno. Ja avoimuuttakin jäi. Usein sellainen tekniikka harmittaa minua lukijana, vaikka toisaalta pidänkin niistä - hieman ristiriitaista? Tässä se kuitenkin oli paikoillaan, ettei tullut liikaa selittelyä.
   Ugwu oli mielenkiintoisin hahmo. Hänhän oli "hyvisten" puolella, mutta hän ei tosiaankaan osoittautunut täysin hyväksi. Ja eipä kyllä kukaan muukaan perheestä, paitsi pieni Baby. (Kamala nimi!)

En ole tutustunut afrikkalaiseen kulttuuriin tai kirjallisuuten ollenkaan aiemmin, ja tämä oli oikein hyvä aloitus! Suosittelen lämpimästi, erityisesti niille, jotka haluavat lukea edes yhden afrikkalaisen kirjan elämänsä aikana.

Kommentit

Kuutar sanoi…
Tämä(kin) on vielä lukematta, vaikka on ollut lukulistalla jo ikuisuuden. Luin vastikään Elina Hirvosen Kauimpana kuolemasta, joka sijoittuu Afrikkaan ja se herätti kiinnostuksen lukea enemmän sinne sijoittuvaa kirjallisuutta. Suosittelen muuten kyseistä kirjaa lämpimästi, minä ainakin pidin kovasti.
Anki sanoi…
Pidin Hirvosen esikoisesta ja haluan ehdottomasti lukea tuonkin Kauimpana
kuolemasta -romaanin! Ja mukavaa kun kommentoit. :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen