Ilkka Auer - Lumen ja jään maa 1 ~ Sysilouhien sukua
Kirjan päähenkilö Nonna on 11-vuotias, kun julmat nawyrilaiset hyökkäävät hänen kotikylänsä kimppuun ja tappavat lähes kaikki, mm. hänen isänsä, kylän päällikön. Nonna otetaan vangiksi, mutta hänen äitinsä pääsee pakoon. Nonnan pelastaa lopulta hänen suojelijansa, Fenris-jääkarhu, joka kantaa hänen enonsa sielua mukanaan ja voi silloin tällöin ottaa tämän hahmon taistelussa. Nonna matkaa ensin äitinsä luokse, josta hänen kuitenkin pitää lähteä kiireesti. Matkatessaan hän tapaa erilaisia henkilöitä ja olentoja, ja saa paljon selville itsestään ja suvustaan.
Tämä oli jossain blogissa, ja silloin syttyi ajatus siitä, että voisin lukea tämän neliosaisen sarjan uudestaan. Luin sen pienempänä, ja se imaisi minut täydellisesti mukaansa. Pelkäsin hieman, että aika on syönyt kirjan viehätystä, mutta onneksi niin ei käynyt! Kirja on edelleen lumoava ja viihdyttävä enkä malttaisi odottaa muiden osien lukemista. Luin taas fantasiaa pitkästä aikaa, olen pari vuotta ollut lähestulkoon lukematta sitä. Palaaminen oli ihana, ja aion jatkaa fantasian parissa edelleen - pinossa odottaa lisää tyylisuunnan kirjoja.
Analysoin sarjaa hieman tarkemmin, kun olen lukenut enemmän - oikeastaan viimeisen luettuani voisin tehdä koosteen.
Tämä oli jossain blogissa, ja silloin syttyi ajatus siitä, että voisin lukea tämän neliosaisen sarjan uudestaan. Luin sen pienempänä, ja se imaisi minut täydellisesti mukaansa. Pelkäsin hieman, että aika on syönyt kirjan viehätystä, mutta onneksi niin ei käynyt! Kirja on edelleen lumoava ja viihdyttävä enkä malttaisi odottaa muiden osien lukemista. Luin taas fantasiaa pitkästä aikaa, olen pari vuotta ollut lähestulkoon lukematta sitä. Palaaminen oli ihana, ja aion jatkaa fantasian parissa edelleen - pinossa odottaa lisää tyylisuunnan kirjoja.
Analysoin sarjaa hieman tarkemmin, kun olen lukenut enemmän - oikeastaan viimeisen luettuani voisin tehdä koosteen.
Kommentit
Ja sainpas tehtyä pokkareihin itse kannetkin. Niistä oma lemppari on ehdottomasti Ikitalven kansi, jossa on Nonna ja Vargynja.
Lukuiloa toivotellen
Ilkka Auer
Oli hauskaa eksyä tänne. Aina kiva kuulla, että joku tykkää... sehän niiden kirjojen tarkoitus onkin.