Heinäkuun luetut

Heinäkuussa luin neljä kirjaa. Tavallaan se tuntuu vähältä, mutta ensinnäkin joukossa on kaksi tiiliskiveä, ja toiseksikin olen lopultakin oppinut olemaan stressaamatta lukutahdistani. Tässä kuussa olen lukenut täsmälleen silloin kuin on huvittanut ja olen ollut erinomaisen tyytyväinen. Lukemisesta on tullut rentoa.
     Ja tyytyväinen saldoon saa ollakin, sillä joukossa oli yksi erittäin upea teos (Haudankaivajan tytär), yllättäjä ja hauskuuttaja (Sadan vuoden yksinäisyys) sekä ihanan mukaansatempaava tiiliskivi (Ystävät hämärän jälkeen). Yksi pettymyskin mahtui, Ars Magica. Tosin onneksi luin senkin, sillä siinä kuitenkin oli kaunis rakkaustarina ja puhuttelevaa uskonpohdintaa.

Tässä vielä lista linkkeineen:

Kommentit

Jaana sanoi…
Minulla on yöpöydällä noista kaksi, joista toinen on tiiliskivi. Kesälukemisen pitääkin olla rentoa, minä ainakin muistan monet kesät kirjojen perusteella. Sinä kesänä luin sen kirjan. Sinulla tämä kesä on varmaan sitten Oates-kesä.
Oatesin Haudankaivajan tytär on todella upea kirja, kuten totesit. Muita noista sun lukemista kirjoista en olekaan lukenut. Sadan vuoden yksinäisyys on kyllä ollut luettavien listalla varmaan pari vuosikymmentä...
pari noista odottaa minuakin
Anki sanoi…
Joana: Voi hyvinkin olla, oli se sen verran vaikuttava. Tosin luultavasti tämä on myös Ystävät hämärän jälkeen-kesä. :D

Anna Elina: Klassikoilla on tapana jäädä roikkumaan... Pitäisi ottaa itseä niskasta kiinni ja lukea joku venäläinen klassikko, kun niitä on niin paljon kirjakurssin listalla vaihtoehtoina...

Hannele: Kivaa! :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen