John Keats - Syksylle ja muita runoja ja kirjeitä
"CHATTERTONILLE
Oi Chatterton! Kohtalois koito niin!
Laps rakas murheen - sa poika kurjuuden!
Pian kalvo kuolon peitti silmäis sen,
sun josta Neros väikkyi, vei sanat korkeisiin.
Niin joutuin äänes, ylväs, uhmaelva,
muminaan suli kuolon - nopsaan oil
yö aamus kintereillä. Sut kuoloon, voi!
se vei kuin kukkaisen vie tuuli tuiveltava.
Vaan mennytt tuo: oot käynyt tähtein luo
sa taivain korkeimpain, ja planeetoill
sa sulost laula: on hymnis turvass tuo
pääl pelkoin, korskeuden alhon siell.
Ja täällä hyvät solvata ei suo
nimeäs tahratonta, sen kastaa kyynelill."
Suomentaja Leevi Lehto. Esipuhe ja alaviitteet Erkka Filander. Kannen suunnittelu Olli-Pekka Tennilä. Graafinen suunnittelu Marko Niemi. Poesia 2020.
En ollut aiemmin lukenut Keatsia, joten päätin tutustua tähän uuteen teokseen. Kuten esimerkkirunosta näkee, tyyli on hyvin vanhahtavaa - Keats eli 1800-luvulla. Runot ovat enimmäkseen loppusointuisia, mutta muutama poikkeuskin löytyy.
Nautin kovasti tästä vanhanaikaisuudesta. Lehto on tehnyt mittavan elämäntyön kääntäessään näitä vanhalla englannilla kirjoitettuja runoja suomalaisten lukijoiden saataville. Välillä hän tulkitsee jopa agricolaisella suomella!
Sen sijaan kirjeet olivat melko hämäriä. Ne oli todella sekavasti kirjoitettu eikä niissä ollut aina päätä ei häntää. Kääntäjällä onkin ollut niissä varmasti iso työ. Vasta kirjan loppupuolen kirjeet noudattelevat normaalia oikeinkirjoittamisen tapaa, niin että niistä saa jotain selkoakin.
Hieno kulttuurityö Poesialta tuoda vanhaa englantilaista runoutta suomalaisten käsiin! Suosittelen.
Kommentit