Hanna-Reetta Schreck - Säkenöivät ja oikukkaat - Suomen kultakauden naisia

 "Modernin kynnyksellä ovi oli jo avoinna naisille, mutta oviaukossa vallitsi hämmentävä houkutusten ja kieltojen kakofonia. Toisaalta naisille annettiin mahdollisuuksia opiskella, matkustaa ja tehdä uraa esimerkiksi taiteilijoina tai kirjoittajina, mutta samaan aikaan aikakaudelle oli tyypillistä häivyttää naisten näkyvyyttä."

Kansi ja graafinen suunnittelu: Tuomo Parikka. LIKE / Otava 2021.

Hanna-Reetta Schreck on kirjoittanut oivan tietoteoksen ns. kultakauden naisista. Mukana ovat Siri von Essen, Ellan de la Chapelle, Sigrif af Forselles, Alma Söderhjelm, Thyra Thesleff ja Aino Järnefelt. Heistä useimmat saivat avioliittojen myötä uudet sukunimet, mutta tuntui tässä yhteydessä oikeammalta käyttää syntymänimiä.

Täytyy myöntää, että jossakin määrin eri naisten tarinat sekoittuivat päässäni. Tätä kirjaa ei kannattaisikaan lukea tällä tavalla ahmien, vaan rauhallisesti nainen kerrallaan. Sekoittumiseen vaikutti sekin, etten tiennyt näistä ihmisistä paljon etukäteen. 

Tosiasiallista samanlaisuuttakin heissä on. Kaikki tulivat varakkaista, hyvistä perheistä. Aika moni näistä perheistä oli myös aikaansa edellä tasa-arvokysymyksissä, mikä antoi normaalia enemmän tilaa myös taiteilijuudelle. 

Siitä huolimatta kenenkään tie ei ollut helppo. 1800-1900 luvun vaihteessa elettiin ristiriitaista aikaa: toisaalta dekadentti kiehtoi ja sukupuolikysymystä pyöriteltiin, mutta varsinkin pikkuisessa Suomessa meno oli nurkkakuntaista ja vanhanaikaista. Juorut kulkivat kuumina ja 1900-luvun puolella kasvava nationalismi painosti naisia kodin vartijoiksi. 

Olenkin itse naisena hyvin kiitollinen näille naisille, jotka kukin omalla tavallaan elivät todeksi uudenlaista naisen elämää. Olemme tulleet pitkälle noista ajoista, mutta edelleen meillä elää outoja käsityksiä siitä, mikä on naiselle ja mikä miehelle sopivaa työtä tai tekemistä.