Kimmo Takanen - Päästä irti - Vapaudu läsnäoloon

 "Kun tunnemme lukkomme, voimme vaikuttaa siihen, miten ne meitä ohjaavat. Vaikka tunnelukot tuovat meissä esille lapsenkaltaiset selviytymiskeinomme, meillä on myös vaihtoehtoja aikuismaiseen vastuulliseen toimintaan. Meillä on aina vaihtoehto toimia tietoisesti ja läsnäolevasti."

Taitto: Keski-Suomen Sivu Oy. Kirjapaja 2013.

Kimmo Takanen on tullut tunnetuksi tunnelukkoja käsittelevistä kirjoistaan. Tämäkin teos sivuaa niitä, mutta keskittyy enemmän tarkastelemaan sisäisen lapsen ja sisäisen aikuisen tematiikkaa.

Täytyy jo heti alkuun todeta, että kirja oli vähän pettymys. Mielestäni Takanen on ikään kuin kirjoittanut saman kirjan uudelleen. Vaikka sisäinen lapsi -jutut ovat hyviä ja kiinnostavia, niitä mielestäni toistettiin aivan tarpeettomasti.

Nyt käytettiin reilu 300 sivua sen toteamiseen, että: 1. valitse läsnäolo, keskity erityisesti hengitykseen. 2. sinä olet vastuussa itsestäsi. 3. kun olet nykyhetkessä läsnä, menneisyys menettää merkitystään. 4. anna tilaa sisäiselle lapsellesi, mutta kehitä pontevasti myös sisäistä aikuista.

Ei kirja toki ansioton ole. Takasella on pitkä kokemus puhumastaan asiasta, ja kirjassa on ihan hyviä vinkkejä ja herättelyä. Minulle tämä ei vain nyt oikein uponnut. Ehkä luin tämän toisaalta väärään aikaan, koska en koe juuri tässä hetkessä olevani kirjan kohderyhmää.

Kommentit

Mä en olekaan koskaan lukenutkaan tällaisia (kehtaanko, noooh, päätän kehdata) diipadaapa kirjoja. Mä en vaan koe että voisin saada tuollaisista elämänohjeista mitään irti, mutta ilmeisesti monet ihmiset saa, kun nuo selfhelpit näyttää olevan äänikirjasovelluksissakin todella suosittuja. Samoin on kyllä elämkerratkin, joita en myöskään lue, joten mä olen ihan vähemmistössä selvästikin 😅
Anki sanoi…
Self helpiäkin on monenlaista. Osasta saa tosi hyviä vinkkejä, osa sitten jää valjuiksi.
Anneli A sanoi…
Olen tainnut jo aiemminkin mainita, että taidan olla liian vanha tämäntyyppisille selfhelp-teoksille. Varmaankaan en enää pysty muuttumaan mihinkään suuntaan, vaikka kuinka hienoja oppaita lukisin. Mutta en kiellä näiden arvoa. Näitähän on todella paljon tänä päivänä eli se osoittaa, että niistä varmasti on aoua ja hyötyä lukijoille. Pitää vaan löytää ne "oikeat" vinkkikirjat.
Anki sanoi…
Kyllä, lähdekriittisyyttä tarvitaan, jotta oikeanlaiset ja järkevät opukset löytyvät.
Välillä olen lainaillut kirjastosta aihepiiriltään kiinnostavia "self help" - kirjoja, mutta turhan usein saa törmätä siihen että vinkit, ohjeet ja neuvot ovat turhan ylimalkaisia tai eivät muuten vaan anna apua tai lohtua oikeasti.
Anki sanoi…
Kyllä, riippuu paljon teoksesta ja tekijästä, paljonko apua saa. Itse suositan erityisesti Brené Brownin teoksia, niitä ei edes ole tarkoitettu self helpiksi vaan ne pohjautuvat hänen tieteelliseen tutkimukseensa.
Amma sanoi…
Tällaisille kirjoille on aikansa ja paikkansa. Välillä on ihan hyvä pysähtyä oman olemisen, ajattelun ja tuntemisen äärelle. En ole Takasen kirjoja aiemmin lukenut, joten minulle tämä saattaisi upota hyvinkin. Mutta helpostihan siinä käy niin, että kun kirjoittaa useamman kirjan samasta teemasta, alkaa väkisin toistamaan itseään. Hyvä self help on kuitenkin loistavaa lukemista, se pitää vain onnistua löytämään kaiken genreen kuuluvan ylimalkaisuuden joukosta.
Anki sanoi…
Kyllä, juuri näin! Mielestäni Takasen tunnelukkokirjat ovat todella hyviä, tämä jäi jotenkin pintapuolisesti.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen