Rakel Liehu - Cocoduu Cocodaa

Rakel Liehusta taisi tulla yksi lempirunoilijoitani! Tämä runoteos Cocoduu Cocodaa (Sphinx 2022) on oikea nappisuoritus.

Teoksen idea on omaperäinen ja hieno: runonpuhuja on aina jokin kasvi! Mukana on lähinnä hyvin tunnettuja suomalaisia kasveja. Kieli on runouden ilotulitusta (Ukonhattu):

"Oh, olen paleleva, tunteellinen Aconitus

                      Unessani lennän kuin lokki,

                           tuo taivaan uljas miekkalilja,

syöksyilen ja kaartelen,

                            nauran ja itken

                                             itselleni ja teille -"

Kaikki kukat saavat omat persoonallisuutensa runoissa. Osa on hempeitä ja ujoja, osa leijonansydämisiä, osa suorastaan hyökkääviä. Mikään inhimillinen ei ole vierasta. 

"Varokaa! Minulla on leijonan sydän,

                              ja suuri unelma:

vielä vedän, valjastan koko metsän, varvut, sammalet,

                  männyt perässäni puutarhaan." (Runosta Metsätähti)

Tällaista en todellakaan ole ennen lukenut. Suosittelen ehdottomasti runojen ystäville! Tästä saa myös mainiosti täytettyä Helmet-haasteen kohdan 12. Runokirja, joka on julkaistu viiden viime vuoden aikana. 

Lopuksi vielä runo Leskenlehti:

"Tuolla! Tuolla! Lapset huutelevat kumisaappaissaan.

He löytävät meidät ojan

                          routaiselta penkalta

ja vievät posket punoittaen koululleen -

Kohta meidät kiinnitetään juhlivien äitien napinläveen.

                             Siinä, sykkivällä sydämellä, on

                                                   hyvä olla.

Miten he nauravat, äidit,

ja minä, arka leskenlehti, saan

                            hyhmästä poimittuna

loistaa tähtenä

                 heidän väkevällä sydämellään -

Malja äideille ja kevätauringolle!"

Kommentit

Mai Laakso sanoi…
Voi miten sympaattiselta kuulostava runokirja. Ihana äitienpäiväruno <3
Margit sanoi…
Luen runoja harvoin, mutta Liehun runot vaikuttavat sellaisilta, että saattaisin pitää niistä.
Kuulostaa hyvältä! Hauska idea kirjoittaa eri kukista. Sopisikin näin keväällä tai kesällä luettavaksi.
Anneli A sanoi…
Kiitos kirjan esittelystä. Kuulostaa todella kiinnostavalta, taidanpa laittaa lukulistalle.
Anki sanoi…
Hannele: Ole hyvä!

Mai: Kyllä, runo sopii oikein hyvin äitienpäivään :)

Margit: Luulen, että saattaisit pitää tästä!

Kirjarikas elämäni: Juu, oikein hyvä kevääseen ja syksyyn. :)

Anneli: Mukava kuulla!
Onpa viehättävän oloisia! En lue runoja oikeastaan ollenkaan, mutta olen ajatellut että siihen maailmaan minun pitäisi todellakin tutustua.
Anki sanoi…
Moni pelkää minusta aivan turhaan runoja. Nykyrunoudessa on aika paljon vaikeaa, mutta minusta Suomen ns. kultakauden runoilijat ovat selvempisanaisia. :)

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen