Helkavirsiä
"Kuuli tuon Katerman nainen
halki harvan sintsin seinän,
kiirehti tupahan tuosta:
>>Joudu jo Oterma, juokse,
pursi aaltoja ajavi,
veli viepi veljen vaimon!<<"
Eino Leino kirjoitti suurteoksensa Helkavirsiä (Otava 2003, kuvittanut Kuutti Lavonen) alun perin kahdessa osassa, ensimmäisen vuonna 1903 ja toisen vuonna 1916. Helkavirsiä on kalevalamitassa kirjoitettu runokokoelma.
Ajattelin alun perin, että tätä kokoelmaa olisi työlästä lukea, mutta ei ollenkaan. Runoja ei tarvitse periaatteessa hirveästi tulkita, sillä kyse on kertomarunoudesta. Jokainen runo on jonkin hahmon tarina. Mukana on neitoja ja urhoja ja peräti Jumalan poika.
Oli mielenkiintoista, miten Leino on sekoittanut samoihin taruihin vanhoja jumalia ja kristinuskon Jumalan sekä Jeesuksen, jota useimmiten kutsutaan Kiesukseksi. Runot sijoittuvat Suomeen, osa tarkemmin Lappiin ja Karjalaan. Ilomantsi on saanut oman runonsa Mantsi, jossa mainitaan historian havinasta Simo Hurtta. Sivumennen mainittakoon, että vanhassa kotikaupungissani Lieksassa on Simo Hurtan katu.
Oikein positiivinen kokemus! Hyvin nopealukuista runoutta, varsinkin tässä painoksessa. Ihan kaikkia sanoja en ymmärtänyt, mutta se ei haitannut.
Hyvää Eino Leinon sekä runon ja suven päivää!
"Virisi ylemmä virva,
nousi niinkuin neiti nuori
vyöhön saakka sammalesta:
>>Tiedän syntyni, sikesin
suon mudasta, maan madosta,
sammakon salakudusta,
kuitenkin sua rakastan,
sulhoni sinisen ilman.<<"
Kommentit
Ollaan sitten peräisin vaikka suon mudasta ja sammakon salakudusta, niin kyllä Leino on aina yksi ja ainoa Eino Leino;)