Itsemyötätunto

 "Esittämäni määritelmän mukaan myötätunto itseä kohtaan koostuu kolmesta osatekijästä. Ensinnäkin se edellyttää ystävällisyyttä itseä kohtaan: sitä, että itseään kohtelee hyväntahtoisesti ja ymmärtäväisesti, ei arvostelevasti ja tuomitsevasti. Toiseksi se edellyttää sen tajuamista, että me kaikki olemme ihmisiä, osa ihmiskuntaa, jolloin kokee yhteenkuuluvuutta toisten ihmisten kanssa eikä koe kärsimyksen hetkellä olevansa yksi ja muista erossa. Kolmanneksi se edellyttää tietoista läsnäoloa, sitä että tarkastelee omaa kokemustaan tietoisesti ja puolueettomasti eikä yritä olla piittaamatta tuskastaan saati liioittele sitä."

Kristin Neffin tietokirja Itsemyötäntunto - Luovu itsesi soimaamisesta ja löydä itsevarmuutesi (Viisas Elämä 2016, suomentanut Tanja Kielinen) on melkoinen runsaudensarvi. Se perustuu tutkimustiedolle ja sisältää itse tiedon ohella hyviä harjoituksia. 

Sitaatista käykin hyvin ilmi se, mistä kirjassa on kyse. Itsemyötätunto ei ole voivottelua eikä laiskottelua, vaan aktiivista tekemistä. Se on oman tuskan kohtaamista ja myöntämistä. Se on itsen hoitamista silloin, kun asiat eivät mene hyvin.

Neffin työtä ja elämää ohjaa henkisyys. Hän on perehtynyt itämaiseen perinteeseen ja meditaatioon. Erityisesti buddhalaisuudesta löytyy paljon asiaa itsemyötätunnosta sekä myötätunnosta kaikkia muita elollisia kohtaan. Kirjailija katsookin, että myötätunto on kahdensuuntainen prosessi: kun kokee yhteenkuuluvuutta, voi osoittaa myötätuntoa niin itselleen kuin muillekin.

On se toisaalta vaan niin pirun vaikeaa! En varmasti ole ainoa suomalainen, jolla hyvin itsekriittinen sisäinen puhe on hallitseva. Helposti tulee puhuttua itselle todella rumasti. Toivoa kuitenkin on. Lisäksi useissa tutkimuksissa on osoitettu, että itsemyötätuntoa kokevat ovat onnellisempia ja kokevat enemmän tasapainoa ja kiitollisuutta.

Oikein hyvä teos! Pidän juuri tällaisista vakavasti otettavista tietokirjoista, joissa on mukana myös lähteet ja lisäkirjallisuuslista.