Aura Koivisto - Mies ja merilehmä - Luonnontutkija Georg Stellerin kohtalokas tutkimusmatka

 "Ne, jotka jatkavat sukuaan, jättävät geenejään jälkeläisilleen, mutta sen lisäksi ihmiskunnan jatkumoon kuuluvat myös tarinat, tiedot ja taidot, moraalikäsitykset, ajatukset ja tunteet. Kaikilla ei ole verisukulaisia, mutta luultavasti ei ole ketään, jolla ei olisi menneessä eikä tulevassa yhtään hengenheimolaista. 

    Siksi jokaisesta kerran eläneestä voi herätä jotakin henkiin, ja se voi tapahtua aina uudestaan ja uudestaan. Tuo jokin syntyy ihmisen ja hänen aikalaistensa jättämistä jäljistä, ovat ne sitten kirjoituksia, kuvia tai jotakin muuta, mikä sisältää kappaleen yksilön historiaa ja koskettaa myöhemmin tulevia. Sitä me tarvitsemme - kosketusta, yhteyden tunnetta, jotakin mihin samaistua. Sen myötä elämme - myötäelämme - monta elämää, monessa ajassa ja paikassa, ja sen myötä jo kauan sitten eläneet elävät meissä."

Aura Koiviston tietoteos Mies ja merilehmä - Luonnontutkija Georg Stellerin kohtalokas tutkimusmatka (Into 2019) kertoo elämäkertamaisesti 1700-luvulla eläneen ja vaikuttaneen Stellerin matkoista ja havainnoista. Steller oli alun perin saksalainen tiedemies, joka nuorena muutti Venäjälle akatemiaan tutkijaksi. Tuohon aikaan Venäjän eliitti elätteli toivetta siitä, että maantiede olisi hiukan erilainen ja Amerikan mantere helposti saavutettavissa. Tosiasiallisesti tuohon aikaan ei tiedettykään tarkkaan, mitä Venäjän itärannikolla oikeastaan edes on. Steller pääsee mukaan vaivalloiselle tutkimusretkelle kapteeni Beringin laivalle ja he haaksirikkoutuvat Beringinsalmen saaristoon. Siellä Steller tapaa ensi kerran stellerinmerilehmän, joka tällekin teokselle on eräänlaisena pontimena. 

Koivisto pohtii laajasti tuon ajan käsitystä siitä, että sukupuutot eivät ole mahdollisia. Stellerin päästyä lopulta takaisin kotiin tieto sopivista saalis- ja turkiseläimistä tavoitti metsästäjät, ja stellerinmerilehmä metsästettiin pian sukupuuttoon. Myös merisaukko oli hävitä lopullisesti. Toisaalta mikä on nykypäivänä lopulta muuttunut? Kuudes sukupuuttoaalto jatkuu tuhoisana ja lajeja kuolee koko ajan. Monissa maissa on myös ongelmia salametsästyksen kanssa. 

Kirja on sinällään myös aikamatka 1700-luvun Venäjän oloihin. Tuohon aikaan haluttiin eurooppalaistua ja yksi osa tätä kehitystä olivat juuri nämä erilaiset tutkimusmatkat. Haluttiin kilpailla tieteiden saralla. Yksi mielenkiintoisia yksityiskohtia kirjassa olivat jo tuonaikaisen Venäjän poliittinen arvaamattomuus. Erityisesti ulkomaalaiset saattoivat saada niskaansa kaikenlaisia epäilyjä ja syytteitä ja niistä ei jäänyt Stellerkään osattomaksi.

Olen kärsinyt koko vuoden lukujumista, mutta Koiviston kirja lähti nopeasti vetämään ja oli hyvin kiinnostavasti kirjoitettu. Olen urakoinut koko vuoden pikku hiljaa Sotaa ja rauhaa enkä usein jaksa lukea muuta. Minulla on lainassa Koivistolta toinenkin kirja, joten ehkä tartun seuraavaksi siihen.

Haasteet:

Helmet-lukuhaaste 2015: Kohta 46. Kirja, joka kertoo jonkin alkuperäiskansan kulttuurista, esim. saamelaiset, intiaanit tai aboriginaalit