Juha Itkonen - Anna minun rakastaa enemmän

 "Yhtye on rockmusiikin kiehtovin yksikkö. On toki yksinäisiä neroja, sellaisia kuin Dylan, sellaisia kuin Johnny Cash, mutta todellinen taika on silti bändeissä, räjähdysalttiissa yksiköissä joita ei ole rakennettu kestämään aikaa mutta jotka jollain ihmeen kaupalla kuitenkin joskus pysyvät pystyssä. Jos niin käy, tavoitetaan taivaita, jotka muuten jäisivät tavoittamatta."

Juha Itkosen romaani Anna minun rakastaa enemmän kertoo kuuluisasta poptähdestä Summer Maplesta, Suvi Vaahterasta. Suvi on äkisti kadonnut, mikä sysää niin äidin kuin entisen poikaystävänkin muistelemaan menneitä aikoja. Suvin omaa ääntä ei romaanissa kuulla. Kirja on jaettu musiikillisesti: intro, verse, bridge, chorus, fade out ja encore. Väleissä on Suvin  haastatteluja.

Tässäpä kirja, joka pääsi yllättämään. Alku lähti aika tahmaisesti ja ajattelin tylsistyväni. Itkosen kuvaus on hyvin arkista ja tarkkaakin, ja se väsytti minua aluksi. Sitten romaani pääsi paremmin vauhtiin ja yhtäkkiä, loppumetreillä, se kiskaisi maton alta. Yhtäkkiä iso osa romaanista oli sepitettä sepitteen selällä. Samassa keskinkertaiseksi tuomitsemani kirja muuttuikin hyväksi. Rakastan sitä, että kirjailija uskaltaa hätkähdyttää lukijaa.

Suvista saa hyvin erilaisen kuvan kertojasta riippuen. Äiti muistelee ensin lapsuusvuosia, sitten teiniaikoja. Samalla on selvää, että jokin raskas painaa äidin mieltä. Ajatukset aikuisesta Suvista ovat jopa hätkähdyttäviä: äiti-tytär-suhteeseen on liukunut vierautta, jopa vihaa.

Entinen poikaystävä Antti taas on jumissa vanhan rakkautensa kanssa. Vaikka hänellä on jo toinen, hänen ajatuksensa vain askartelevat Suvissa ja tämän katoamisessa. Antin kuva Suvista on kaiken erovihan jälkeenkin lempeämpi kuin äidin. 

Romaani on täynnä musiikillisia viittauksia, joista moni meni minulta ohi. Kuitenkin pidin siitä, että kirja oli niin musiikillinen. Se sopi hyvin aiheeseen.

Suosittelen! Tässä on todellinen yllättäjä. Saatan sittenkin lukea Itkoselta jonkin toisenkin romaanin.