Maaliskuun luetut

-
Eipä tullut tästäkään listasta mittava. Jotenkin lukeminen ei ole innostanut vanhaan malliin...

Ehdotomasti paras oli Kaukosen Odelma. Todella hieno esikoiskirja! En ihmettele, jos se on korkealla uuden vuoden kirjakatsauksessani. Bunkkeri oli karmivan hieno, Sementtipuutarha pettymys, Rouva Katarina Boije yllättäjä, Äitini puutarhassa ihana ja Hiljaisuus kiikun kaakun siinä, oliko hyvä vai pettymys.
No, ehkäpä ensi kuussa paremmin! Kunhan koeviikosta pääsen, pitäisi tahdin vilkastua.

Kommentit

Leena Lumi sanoi…
Hyvä sinä! Paljon ehdit lukion ohella. Joko sinulla on yo-kirjoitukset tänä keväänä?
31. maaliskuuta 2011 klo 12.05
Anki sanoi…
Ei sentään, olen vasta ykkösellä :) Mutta ehkäpä sitä jo kakkosen keväällä kirjoittaa jotain... Saa nähdä :D Mutta siis nyt on ihan normaali koeviikko vaan.^^
31. maaliskuuta 2011 klo 16.05
Salla sanoi…
Kuusi kirjaa kuukaudessa on minusta paljon! Kannattaa ajatella, ettei mikään harrastus, ei lukeminenkaan, ole suoritus. Välillä jokin asia huvittaa enemmän ja välillä saattaa elämässä olla joitakin muita asioita, jotka vievät enemmän huomiota.

Lukutoukkuudesta (hassu taivutus) tuskin koskaan kokonaan pääsee eroon, ei vaikka yrittäisi, joten ole huoleti. :)
31. maaliskuuta 2011 klo 19.00
Booksy sanoi…
Lukutoukkaudesta (?!) ei kannata ainakaan ottaa paineita. Eiköhän lukio ole tarpeeksi rankkaa muutenkin!

Ja tässä asiassa kirjat ovat ihania: kaikenlaisten katoavien ja hetkellisten ilmiöiden rinnalla ne ovat suhteellisen pysyviä... eli kirjat ovat aina odottamassa :-)
31. maaliskuuta 2011 klo 19.52
Hanna / Kirjainten virrassa sanoi…
Ihanan erilaisia kirjoja olet lukenut. Lukeminen menee monilla kausittain, välillä ahmitaan ja välillä paastotaan. Tärkeintä on minusta, että lukemisesta nauttii. Luet mielestäni todella paljon ja monipuolisia kirjoja.
1. huhtikuuta 2011 klo 8.57
Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

-
Kuva
 "Se, ettei mua nähdä täällä, haluta edes katsoa, on kaikkein raivostuttavinta. Sekään ei kuitenkaan voi sammuttaa sitä, mikä mussa palaa kirkkaimpana." Otava 2020. Amiraali kertoo Niilosta, joka ei koe olevansa sen kummemmin poika kuin tyttökään. Hän kipuilee pienellä paikkakunnalla ja kerää rohkeutta olla oma itsensä. Hän on kasvanut ukin ja mummon kasvattamana, ja sukupolvien väliset erot kolisevat välillä yhteen. Mielestäni kirja on hyvä kuvaus siitä, mitä on olla vähän erilainen nuori juuri tässä ajassa. Nykyään näistä asioista onneksi puhutaan enemmän kuin ennen ja asioille on enemmän sanoja. Kirjassa ei harrasteta mitään termikikkailua, vaan kuvataan luontevasti nuoren ihmisen kasvua omaksi itsekseen. Kun on sielultaan rajaton, mihin tarkkoja termejä oikeastaan tarvitaankaan? Asuminen pikkupaikkakunnalla herättää väistämättä muistoja, samoin Niilon kokema koulukiusaaminen. Meilläkin kaikki vähänkin erilaiset saivat tuntea kaiken nahoissaan, nekin jotka olivat vain ihan
Lue lisää

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

-
Kuva
  Kuva: Niina T. / Yöpöydän kirjat Syksy saapuu vähitellen ja on hyvä hetki alkaa pohtia tulevaa kirjabloggaajien klassikkohaastetta. Jo perinteeksi muodostuneessa tapahtumassa luetaan puolivuosittain jokin klassikko ja kirjoitetaan siitä. Klassikosta postataan 31.1.2024 . Ilmoittaudu mukaan kommenteissa. Ei haittaa, jos et vielä tiedä tarkalleen, mitä aiot lukea. Alla kattavammat ohjeet. Lämpimästi tervetuloa! Klassikkohaasteen viralliset säännöt: - Valitse klassikko, jonka olet jo pitkään halunnut lukea (mutta et ole vielä lukenut), ja ilmoita valinnastasi tämän postauksen kommenttikenttään. (Voit myös vain ilmoittaa osallistumisestasi haasteeseen ja päättää klassikon myöhemmin.) - Lue valitsemasi klassikko. - Kirjoita postaus lukemastasi klassikosta ja julkaise postauksesi 31.1.2024 . Linkitä postauksesi koontipostaukseen, jonka julkaisen blogissani edellisenä päivänä. - Kehu itseäsi: selätit klassikon – ja ehkä jopa nautit siitä! - Toista kohta neljä useasti! Muita tärkeitä juttuja
Lue lisää

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen

-
Älä sano ehkä, jos voit sanoa kyllä. Älä sano katsotaan huomenna jos voit jo tänään sanoa ei. Älä sano lintu kuin lintu, sano pääskynen tai haukka. Älä sano kukka kuin kukka, sano keltavuokko, Anemone ranunculoides, ja kissankello. Älä sano, no olkoon, jos voikukista aletaan keittää heikoille keittoa ja kissankelloilla halutaan soittaa muurahaisillekin sapeli kouraan. Älä sano, samapa tuo, silläkin uhalla että sinut heitetään vailla vettä ja paitaa, pimeään, kylmään. Älä pelkää yksinäisyyttä, ehkä se on pelkkä tauko ennen loppusoiton pitkää, kiivasta syleilyä. Älä huokaa jos sinun on huudettava. Älä huuda jos kuiskauskin rikkoisi kurkiaurat matkalla rinnasta rintaan, särkisi ikuisesti aran astiamme. Älä, älä koskaan suutele otsalle jos voit suudella suoraan suulle. - Tommy Tabermann - 
Lue lisää