maanantai 5. heinäkuuta 2010

Torey Hayden - Nukkelapsi

Tässäpä karmiva, jännittävä ja hyvä kirja!

Kirja kertoo erityisopettaja Torey Haydenista, jonka luokalle tulee vakavista käytöshäiriöistä kärsiviä lapsia. Muut on villejä ja kovaäänisiä, mutta luokan poikkeus on Venus. Hän on täydellisen flegmaattinen, vain toisinaan ilmenevä avoin ja tarkkaileva katse kertoo hänen olevan jollain lailla tässä maailmassa. Sen vastapainona liian tunkeileva käytös saa tytön menettämään malttinsa kokonaan ja hyökkäämään raivokkaasti kimppuun. Torey tuntee olevansa kovin avuton tuon lapsen kanssa, mutta alkaa vähitellen edistyä saaden vähitellen selville kauheita asioita Venuksen kotioloista.

Kirjassa oli voimakas imu ja pidin siitä paljon. Vaikka mukana oli koko joukko hirveitä asioita, oli pohjalla ja lopussa voimakas toiveikkuus ja onnistuminen. Oli ihanaa lukea, miten aluksi kaaosmainen luokka alkoi vähä vähältä kehittyä ja yhtenäistyä. Ärsytystä aiheutti kammottavan pyhumysmäinen apuopettaja Julie, joka oli joka välissä jeesustelemassa ja kyseenalaistamassa Haydenin mielikuvituksellisia menetelmiä - joista oli kuitenkin valtavasti apua. Myös rehtori Bob osasi olla välillä aika ymmärtämätön.
Toreyn kertojanääni on miellyttävä, hän osaa analysoida myös omaa käytöstään ja pohtia syitä siihen. Jotenkin sellainen ihminen, joka olisi hauska tuntea.

Osa Haydenin kirjoista on tositarinoita. En ole varma onko tämä, muistaakseni luin jostain että on. Mutta oli tai ei, eiköhän kirjailija ole lisännyt omia kokemuksiaan myös fiktiivisiin tarinoihinsa. Ja värittänyt tositarinoita?

Oli kiire mennä kirjastoon, joten nyt jää lukunäyte saamatta, valitan. Vaikka sen antaminen olisikin ollut hiukan hankalaa tällaisesta voimakkaan lineaarisessa järjestyksessä toimivasta kirjasta.

Ei kommentteja: