Ankin kirjablogi

  "Se mitä sinä yönä tapahtui, oli monen sattuman summa. Jos olisin vähäänkään tullut äitiini, olisin pitänyt itsekin sitä jonkinmoisena kosmisena johdatuksena. Enemmän minä kumminkin muistutin Anna-mummua ja Hilma-muoria. Itse me kohtalomme valitsimme sinä yönä, sekä Saarisen Tommi että minä." Enni Mustosen Parittomat päättää Järjen ja tunteen tarinoita -sarjan. Tällä kertaa ei ollakaan historian havinassa, vaan 2000-luvulla. Päähenkilö Salla on sarjasta tutun Hilma Marian tyttärentyttärentytär ja Saarisen Tommi Anna Sofian perillisiä. Salla päätyy Petäjänkartanon naapuriin vanhan sukulaisensa Fannin luo ja kohtaa ennen pitkää kartanon isännän, Tommin.  Parittomat oli minulle kepeä, mieluinen välipala. Johtuneeko modernista ympäristöstä, että se tuntui paljon viihteellisemmältä kuin aiemmat osat. On tietysti päivänselvää, että Tommi ja Salla päätyvät yhteen. Romaani ei tarjonnutkaan paljon yllätyksiä, mutta viihdyin kyllä. Mustonen kirjoittaa sujuvasti ja miellyttävästi. Sii...

"Oli se ankea ilta ja yö. Ensin istuttiin pikkutunneille pöydän ääressä, kun Veikko tahtoi kertoa moneen kertaan, mitenkä kaikki oli tapahtunut. Kraanan vaijeri oli pettänyt, tai jokin koukku. Palkki, jota nostettiin ylös, oli kallistunut ja sen toinen pää oli pyyhkäissyt Matin saman tien syvyyteen. Voitto oli ollut samalla palkilla mutta lähempänä Veikkoa. Kun Veikko oli kiskaissut Voiton viereensä tasanteelle, oli pojan toinen käsi osunut palkinpäähän ja se oli viiltänyt kämmenlihat halki." Enni Mustosen Sidotut jatkaa Järjen ja tunteen tarinoita nyt neljännellä osalla. Olot Suomessa tulevat Venäjän taholta aina vain tukalammiksi. Anna Sofia solmii epäonnisen avioliiton tuomari Joonas Weckmanin kanssa ja Hilma Maria muuttaa perheineen Amerikkaan. Kun Hilman mies sitten kuolee, palaa perhe takaisin sekasortoiseen Suomeen. Itsenäisyyttä puuhataan, mutta työväellä on mielessään muutakin kuin itsenäisyys. Tämä osa lähti jotenkin kankeasti liikkeelle. En tiedä, olenko lukenut sa...

"Tottakai olin ihmetellyt, miksi olin ollut jo viikkokausia niin väsynyt ja huonovointinen. En vain osannut kuvitella, että minun taudillani olisi mitään tekemistä sen kanssa, mitä minun ja Henrikin välillä oli tapahtunut lakon aikoihin. Vasta kun Hilma tuli mittailemaan puseroitani ja katsoi niin kummasti ovelta, tajusin välähdyksenä, mitä oli tapahtunut." Enni Mustosen Lipunkantajat jatkaa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaa nyt kolmannella osalla. Keisari on tiukentanut otettaan Suomesta ja tunteet kuumenevat. Järjestetään lakkoa ja vaaditaan yleistä äänioikeutta. Lopulta äänioikeus ja vaalikelposuus saadaan, mutta työläisille jää asioita hampaankoloon. Sekä Hilma että Anna ovat mukana politiikan pyörteissä ja tulevat valituiksi kansanedustajiksi. Mustonen jatkaa taatulla laadullaan. Oli mukavaa palata taas Annan ja Hilman maailmaan. Edelleen pidin enemmän riuskasta ja elämässä enemmän kiinni olevasta Hilmasta. Annakin tosin saa itseensä uutta puhtia tässä osassa ja alkaa...

  "Yön pimeydessä olin pitkästä aikaa muistanut Erkin ja tuon merkillisen kesän vuosia sitten. Oliko se ollut intohimoa vai pelkkää koulutytön kokemattomuutta? Iho muisti kosketuksen, vaikka itse olisin halunnut sen unohtaa." Enni Mustosen Mustasukkaiset jatkaa Järjen ja tunteen tarinoita -sarjaa. Tälläkin kertaa äänessä ovat vuoron perään ylempiluokkainen Anna Sofia ja palvelijatar/ompelija Hilma Maria. Eletään vuosia 1899-1902, ja Venäjän keisarikunnan ote Suomesta tiukkenee. Molemmat naiset taistelevat omalla tahollaan Suomen itsenäisyyden puolesta. Olipa mukava palata tämän sarjan pariin! Historiallisissa romaaneissa on sitä jotakin ja Mustonen on onnistunut luomaan maailmastaan uskottavan. Tälläkin kertaa sivuhahmoina on oikeasti eläneitä ihmisiä, kuten Bobrikov, Leino ja Sibelius. Tykkään tässä sarjassa ennen kaikkea tuosta ajankuvasta vossikoineen ja kalosseineen päivineen. Anna Sofian ja Hilma Marian kertojanäänet tuovat oman mausteensa tarinaan. Anna Sofia on isänmaa...

 "Kaikkein pahin oli kuitenkin jouluevankeliumi. Augusta-neiti näet tahtoi ehdoin tahdoin panna minut lukemaan sitä. Meillä kotona sen oli lukenut aina isä ja isän kuoltua äiti. Enhän minä saanut luetuksi kuin muutaman rivin, sitten tuli jo itku. Hilma sen sitten loppujen lopuksi luki kuuluvalla äänellä, kun Augusta-täti ei viitsinyt haetuttaa silmälasejaan. Raamattu oli vanha ja teksti koukeroista. Sellainen lukeminen oli kynttilänvalossa raskasta nuoremmillekin. Vasta kun lahjat oli jaettu ja me tädin kanssa istuimme salissa laulaen vanhoja joululauluja, minusta tuntui edes hetken siltä, kuin jouluenkeli olisi näkymättömänä lentänyt huoneen poikki." Enni Mustosen Nimettömät avaa neliosaisen romaanisarjan Järjen ja tunteen tarinoita . Romaanissa vuorottelevat herraskaisempi Anna Sofia, Augusta-neidin veljentytär ja palvelijatar Hilma. Kumpikin on nuori nainen elämänsä kynnyksellä, ja ensirakkaus odottaa molempia. Vaan miten siinä sitten käy? Olen lukenut tämän kirjan jo josk...