Ankin kirjablogi

  "Halusin kirjoittaa tämän kirjan, koska tiesin monien vanhempien kohtaavan vaikeuksia kasvattaessaan erityisherkkiä lapsia. Niin ei tarvitsisi olla. Jotkut heistä pelkäävät lastensa olevan jotenkin viallisia tai olevansa itse taitamattomia kasvattajia. Lupaan tämän kirjan lievittävän tällaisia tunteita. Sekä lapset että vanhemmat saavat huokaista helpotuksesta." Elaine N. Aronin kirja Erityisherkkä lapsi on erityisesti vanhemmille suunnattu kasvatusopas. Siinä käydään hyvinkin tarkkaan läpi eri ikävaiheita ja niiden tuomia haasteita. Kirja sisältää paljon käytännönläheisiä neuvoja erilaisiin tilanteisiin, kuten lapsen ylivirittymiseen ja pelkotiloihin. En itse ole kenenkään vanhempi, mutta herkkä olen. Olen lisäksi opettaja. Niistä syistä ostin tämän kirjan omaan hyllyyn ja luin sen pian. Enkä kadu valintaani ollenkaan. Minulla on hyllyssäni jo ennestään Erityisherkkä ihminen ja Erityisherkkä ihminen ja parisuhde . Tiesin saavani luotettavaa, punnittua tietoa ja hyödylli...

 "Sanotaan että on olemassa viattomuuden aika: lapsuus. Ja kun ihminen jättää lapsuuden taakseen, hän menettää viattomuutensa. Mutta monen lapsuuteen sisältyy pimeyttä ja ristiriitaisia tunteita, eikä se ole kaikille viatonta aikaa." Kjell Westön Rikinkeltainen taivas kertoo kolmen sukupolven tarinan 60-luvulta 2010-luvulle. Nimettömäksi jäävä kertoja joutuu uhatuksi ja haluaa kirjoittaa kirjan menneisyydestään sekä kaikista niistä, jotka olivat ja ovat hänelle läheisiä. Kirjassa piirtyy tarkka kuva rikkaasta Rabellien perheestä ja heidän vaikutuspiirissään olleistä ihmisistä. Rikinkeltainen taivas jätti minut jotenkin hämmentyneeksi. Olin kerran aikaisemmin aloittanut sitä ja jättänyt kesken. Tälläkin kertaa minusta tuntui pitkään, että kirja on jotenkin raskassoutuinen. Pitkään aikaan en jaksanut oikein välittää kirjan henkilöistä enkä unohtanut lukevani tarinaa. Sitten kirjan loppupuolella kertojan persoona alkoikin kehittyä huimasti ja mukaan tuli todellista vetoa. Alku...

"Heti Hailshamista lähdön jälkeen, kun valvojaksi ryhtymisestä, ajo-opetuksesta ja muusta sellaisesta ei vielä puhuttu, pystyimme ehkä noin puolen vuoden ajan unohtamaan pitkiksi ajoiksi, keitä me todellisuudessa olimme: unohtamaan, mitä kasvattajat olivat kertoneet meille, unohtamaan Lucy-neidin purkauksen sinä sateisena iltapäivänä pukuhuoneessa, unohtamaan jopa kaikki ne teoriat, joita olimme keskenämme kehittäneet vuosien varrella." Kazuo Ishiguro on romaanillaan Ole luonani aina minulle uusi tuttavuus. Päätin tarttua eräänä päivänä johonkin oman hyllyni kirjaan, ja käteen tarttui tämä kirja. Hyvä niin, sillä se oli mainio lukukokemus.      Ole luonani aina on sipulimainen romaani. Se alkaa aivan tavallisesti päähenkilön lapsuusmuisteluilla, ja kaikki vaikuttaa aivan normaalilta. Lapsuusmuistot näyttävät sijoittuvan jonkinlaiseen sisäoppilaitokseen, mutta sehän ei ole Iso-Britanniassa tavatonta, mietin. Sitten alkaa tulla sanoja kuten luovuttaja ja valvoja. Herää ...