Ankin kirjablogi

 "Kirjoittaminen etenee oikukkaasti kuin mieli. En kuitenkaan halua lähteä täydellisen kryptiseen maailmaan. Kirjallisuuden perustana on yhteyden tavoittelu. Mitä kommunikatiivisuus kirjallisuudessa on? Se ei ole dialogia lukijan kanssa. Kirjallisuus ei ole keskustelupalsta. Kirjailija ei pyydä lupaa eikä etsi lukijan suostumusta. Kirjailija on Jumala." - Juha Seppälä Koronavuonna 2020 ilmestyi Hannu-Pekka Björkmanin ja Nina Honkasen toimittama esseekokoelma Pakopiste (Into 2020). Kirjaan ovat kirjoittaneet tekstinsä toimittajat itse sekä Antti Nylén, Jenni Kirves, Juha Seppälä, Juha Hurme, Helena Sinervo, Tommi Melender, Annina Holmberg ja Hannu Raittila. Useimmat tekstit liikkuvat korona-aiheessa, mutta osa kirjoittajista on päätynyt kertomaan jonkin vanhan muiston esseeksi.  Tähän alkuun on tehtävä yhtä aikaa nolo ja hymyilyttävä tunnustus. Aikoinaan blogini aamunkoitossa luin Antti Nyléniltä jonkin esseekokoelman ja tyrmäsin sen niin lujaa kuin todella nuori ihminen vain...

  "Kahvittelija Länkipohjassa noin vuonna 13 800 000 000 ei ole kosmoksen ulkopuolinen, puolueeton havainnoija, vaan perskarvojaan myöten osa havaitsemaansa maailmaa. Hänen näkökulmansa kaikkeuteen on sisäinen. Hänen vaelluksensa huoltoaseman nurkkapöytään Längelmäveden rannalle Jämsän lounaiskolkkaan on kestänyt 13 800 000 000 vuotta, ei hetkeäkään vähempää." Ulkoasu Jenni Saari. Teos 2020. Näin kirjoittaa Juha Hurme teoksessaan Suomi . Ja mikä runsaudensarvi se onkaan! Käsitellyiksi tulevat Kalevala, Lönnrot, Europaeus, Snellman, Edith Södergran ja monet monet muut. Suomi jatkaa siitä, minne Niemi jäi. Maailmalla oli alkanut kansallinen herääminen ja se saapui myös pieneen Venäjän suuriruhtinaskuntaan. Suomen pääaihe on Kalevala ja sen ympärille kietoutuneet myytit. Ajatus Kalevalan aitoudesta revitään huolellisesti rikki. Sillä vaikka Lönnrot tosiaan keräsi aineistoaan kansan parista, se on ensinnäkin alueellisesti painottunuttta. Lisäksi Lönnrot muokkasi teoksesta (tai...