Ankin kirjablogi

 "Barbarotti nyökkäsi mutta ei kommentoinut. Hän muisteli pikaisesti omia erojaan. Jokseenkin vapaaehtoista eroa Helenasta joskus sata vuotta sitten ja eroa Mariannesta. Kauanko siitä oli? Kuusi vuotta - ja neljä kuukautta, jos tarkkoja oltiin. Mutta sitä ei oikeastaan voinut kutsua eroksi, sillä kuolema oli tempaissut heidät erilleen. Marianne odotti häntä toisella puolella, mikä oli erilainen totuus kuin lisääntynyt väkivalta... suorastaan vastakohta, voisi jopa väittää, ja ehkä taivaassa sai todella olla kaksi vaimoa. Marianne ja Eva Backman. Barbarotti oli puhunut muutamankin kerran asiasta Jumalan kanssa, mutta ei ollut mielestään saanut yksiselittäistä vastausta. Vain ystävällisen ja hiukan huvittuneen hymyn." Håkan Nesserin Barbarotti -dekkari Koston jumalatar (Tammi 2020. Den sorgsne busschauffören från Alster ilmestyi alun perin Ruotsissa 2020. Suomentanut Aleksi Milonoff.) kertoo toistaitoisesta komisariosta Barbarottista ja vain vähän fiksummasta rakastaja-työkav...

 Liv Strömquist käsittelee uusimmassa sarjakuvateoksessaan Peilisalissa (Sammakko 2023, suomentanut Helena Kulmala) kauneutta ja sitä, miksi siihen suhtaudutaan niin pakkomielteisesti. Tarina alkaa Kylie Jenneristä, jota palvotaan - varsinkin naisten taholta. Mukana on tuttuun tapaan erilaisia ajatuksia filosofeilta ja tutkijoilta ja näkökulmaa historiaan. Mielenkiintoista oli lukea filosofi René Girardin teoriasta mimeettisestä halusta. Ajatus perustuu käsitykselle, jonka mukaan ihmiset haluavat sitä mitä muutkin haluavat. Ihmisen "oma" halu siis korruptoituu aina ja kun joku korkean statuksen ihminen alkaa käyttää tiettyä vaatetta ja asustetta, myös muut alkavat käyttää niitä. Girardin mukaan kauneudessa on kyse kilpailusta, jossa aina joku Toinen on kauniimpi ja joka pitäisi voittaa.  Kauneus vaikuttaa varsinkin meidän yhteiskunnassamme voimakkaasti pariutumiseen. Strömquist toteaa, ettei nykyisiä suhteita pidä yhdessä oikeastaan muu kuin puolison seksuaalinen haluttavuus...

Tulipa taas luettua sarjakuvaa välillä. Liv Strömquistiä löytyi kirjastosta tällä kertaa alkukielellä ruotsiksi ja nappasin mukaani albumin Einsteins nya fru (Galago 2018). Taiteilija löylyttää monesta pienestä tarinasta koostuvassa albumissaan yhteiskuntaa ja erinäisiä superstatuksen saaneita miehiä.  Yksi mainioimmista tarinoista oli kirjan aloittava "Historiens mest provocerande pojkvänner", jossa sijalta seitsemän sijalle yksi listataan kamalia julkkiksia hienossa gaalassa. Mukana on muun muassa Karl Marx ja Einstein. Nerouden viitta ei tarkoita todellakaan sitä, että ihminen olisi puolisolleen kovinkaan suuri unelmamies. Myös pieni iloittelu "Barn är konservativ höger" ("Lapset ovat oikeistokonservatiiveja") nauratti minua. Joku saattaisi tietysti mielensäkin pahoittaa kun lapset esitetään tässä valossa, mutta minusta sarjis oli hulvaton ja osui maaliinsa. Lapsi tosiaan kilpailee uskossaan ydinperheeseen oikeistokonservatiivin kanssa. Joukossa on myö...

 " - Musta tulee maailman paras ponityttö. Elinan kuiskauksen kuullessaan Sinttu liikuttaa söpöjä korviaan hitaasti edestakaisin." Lin Hallbergin kirjoittama ja Margareta Nordqvistin kuvittama ensimmäinen Sinttu-kirja on Maailman ihanin Sinttu (Tammi 2011, suomentanut Marvi Jalo). Kirjassa ekaluokkalainen Elina pääsee pitkän jonotuksen jälkeen ponitallille. Siellä on maailman söpöin poni Sinttu. Tallin omistaja Inka evästää tyttöjä ratsastuksen ja ponien saloissa. Mutta entäs sitten, kun Sinttu sairastuu? Luin kirjan vuoden 2019 Helmet-haastetta silmällä pitäen. Yhteen kohtaan tarvitaan alle 18-vuotiaan suosittelema kirja. Pyysin tähän ja pariin muuhun kohtaan apua haasteen omasta Facebook-ryhmästä. Jonkun tyttö suositteli innokkaasti ihan kaikkia Sinttu-kirjoja ja otinkin sitten tämän ensimmäisen osan kirjastosta mukaani.  Vaikka en koskaan lukenut Sinttu-kirjoja lapsena, koin tiettyä nostalgiaa kirjan parissa. Minulla kuten monella muullakin tytöllä oli jossain vaiheessa a...

"Päästä jo irti ja jatka eteenpäin. Kenellekään ei tule parempi mieli siitä, että alat taas kaivella Wilman kuolemaa." Sofie Sarenbrantin dekkari Kuoleman kintereillä (WSOY 2021, suomentanut Leena Virtanen) sijoittuu Tukholman maratonille. Emman sisko Josefin, josta on sukeutunut eräänlainen henkilökohtainen valmentaja, osallistuu täysmaratonille ensimmäistä kertaa. Mukana on myös hänen suojattinsa Johan, joka oli menettänyt tyttärensä vuosi aiemmin. Johan on varma, että tyttären juoksuseura Missionissa on jotain mätää. Kun sen valmentaja Måns sitten menehtyy heti lähdön jälkeen, on poliisilla paljon tutkittavaa. Juokseeko maratonilla murhaaja? Tämä kirja oli sellainen kiva perusdekkari aika lailla. Hyvin oli pyöritetty mahdollisia epäilyttäviä henkilöitä, jotta huomio menisi väärään persoonaan. Maraton oli virkistävän erilainen miljöö murhatapahtumille. Tarinaa kerrotaan todella monen henkilön kautta ja lukija on vähäsen poliisia edellä.  Haasteet: Helmet-haaste 2023: kohta ...

  Liv Strömquist on esiintynyt blogissani jo aiemmin . Hänellä on sarjakuvissaan vahvan feministinen ja humoristinen ote.  Tässä astrologiaa käsitelleessä teoksessa Liv Strömquists astrologi (Norstedts 2022) feminismi on enemmän ehkä rivien väleissä tai aihevalinnoissa. Strömquist esittelee kaikki horoskooppimerkit ja tuo niiden mukana esille erikoisia tunnettuja henkilöitä. Ote on ironinen. Sinänsä aihe ei hirveästi puhutellut minua. Ainahan tämän sarjakuvatekijän teokset mielellään lukee, mutta horoskoopit eivät kuulu kiinnostuksenkohteisiini. Sen sijaan otin teoksen oppimiskokemuksena, sillä luin sen tosiaan ruotsiksi. Albumi on niin tuore, että se tuskin on vielä ehtinyt ilmestyäkään suomeksi. Aika monta sanaa piti varsinkin alussa katsoa sanakirjasta, mutta eipä se mitään. Siten sitä oppii. Useimmat horoskooppimerkit olivat toki ihan pääteltävissä suomeksi. Tiesittekö, että vesimies on ruotsiksi vattumannen? :D Hauska sana. Sinänsä melkoista stereotyypeillä revittelyä t...

 "Carina tunsi sykkeensä tasaantuvan. Mitään vaaraa ei varmastikaan enää ollut. Mitä näin neljäkymmentä vuotta myöhemmin muka voisi tapahtua?" Liza Marklund on aloittanut uuden sarjan, jonka ensimmäinen osa on Napapiiri (Otava 2021, suomentanut Antti Autio). 17-vuotias Sofia on kadonnut Stenträsketissä 1980. Vuonna 2019 työmiehet löytävät hänen päättömän ja muumioituneen ruumiinsa sillan rakenteista. Pikkupaikkakunnan muistot ja monenlaiset tunnot heräävät henkiin. Sofia oli mukana Napapiiri-nimisessä lukupiirissä, johon kuului hänen lisäkseen Birgitta, Agneta, Carina ja Susanne. Lukija saa pian tietää heidän välisistään jännitteistä. Kaupungissa on myös salainen asetestausalue, jossa työskentelee amerikkalaisia miehiä. Kuka on murhan takana? Täytyypä sanoa, että oli omituinen kirja. Kirjassa on niin monia kertojanääniä ja tyylittelyä, että se hämmensi minua. Jokainen kohdehenkilö kertoo periaatteessa minäkerronnassa, mutta yhtäkkiä kirjailija onkin kirjoittanut esimerkiksi ...

Liv Strömquist on tunnettu räväkkyydestään ja huumoristaan. Niitä ei tästäkään sarjakuvasta Kielletty hedelmä (Sammakko 2016, suomentanut Helena Kulmala) puutu. Strömquist käsittelee sarjakuvassaan naisen sukupuolielimiä ja niihin liittyviä asioita. Käsitellyiksi tulevat muun muassa aihepiiristä aivan liian kiinnostuneet miehet, sukupuolidikotomia ja kuukautiset. Strömquist kuljettaa näyttämölle monenlaista ukkoa, joilla on ollut mielipiteitä naisista ja heidän elimistään. Tuttuja olivat esimerkiksi Augustinus ja Freud. Miehet lähinnä päättivät keskenään, että nainen on yhtä aikaa sekä ilman seksuaalisuutta että viettelevä portto. Ikävä kyllä näillä äijillä oli aikanaan paljon vaikutusvaltaa. Kun 1800-luvulla uskonnon merkitys väheni, naisen ala-arvoisuutta oli vaikea enää perustella Jumalan tahdolla. Tilalle tuli pseudotiede, joka ylikorosti miehen ja naisen välisiä eroja kaikin tavoin. Tarpeetonta varmaan mainitakaan, että miestä pidettiin järkevänä ja johtamaan kykenevänä, naista e...

"Hän kurottaa koskettamaan miehen otsaa kädellään. Hän vain hipaisee varovasti, mutta vetää kätensä säikähtyneenä takaisin samassa silmänräpäyksessä, kun huoneen täyttää kirkaisu. Hän katsoo ympärilleen ja tajuaa, että ääni kuului hänen omasta suustaan. Sillä hän on ainoa elävä olento tässä huoneessa." Sofie Sarenbrantin Emma Sköld -sarjan ensimmäinen osa Lepää rauhassa (WSOY 2021, suomentanut Leena Virtanen) sijoittuu japanilaistyyliseen Yasuragi-kylpylään. Ensin altaasta löytyy henkitoreissaan oleva näyttelijä, sitten vanha pariskunta ja lopulta ulkoaltaaseen työnnetty pankinjohtaja. Emmalla ja muilla poliiseilla onkin täysi työ jahdata murhaajaa. Kuka halusi tappaa nämä toisiinsa liittymättömät ihmiset? Sarenbrantilta olen lukenut aiemmin kolmososan Avoimet ovet , joka oli varsin sujuvaa luettavaa ja jäi positiivisesti mieleen. Tämäkin Lepää rauhassa on sujuva, mutta jokseenkin epäuskottava. Jos nyt jätetään pois laskuista se, miten harvinaisia sarjamurhaajat Ruotsissa ...

 "Yksilön moraali-identiteetti - ja tahto toimia sen mukaisesti - on ehdottoman tärkeä. Sen, joka pohtii asioita ja muodostaa oman käsityksensä hyvästä ja pahasta sekä oikeasta ja väärästä, on helpompi tehdä päätöksiä ja toimia konkreettisissa tilanteissa." Ann Heberleinin kirja Pieni kirja pahuudesta (Atena 2011, suomentanut Ulla Lempinen) on eräänlainen tutkielma. Kirjailija siteeraa lukuisia tutkijoita, teologeja, psykiatreja, filosofeja ja monia muita ja koettaa luoda omaa kantaansa niihin. Ytimessä on tietenkin se, mitä pahuus oikeastaan on ja kuka on paha. Kirja on hyvä ja napakka. Se ei yritäkään olla maailmanselitys, vaan Ann Heberleinin perusteltu näkemys asiaan. Hän katsoo, että pahuuteen liittyy tarkoituksellinen halu aiheuttaa kärsimystä ja siitä nauttiminen. Kirjailija siis rajaa käsitteen lopulta melko pieneksi: tällöin esimerkiksi itsepuolustuksen nimissä tapahtuvat kuolemat eivät ole pahuutta, vaikka ihmiselämä menetetään. On kunkin itse arvioitavissa, onko H...

 Karin Smirnoffin romaani Viedään äiti pohjoiseen (Tammi 2022, suomentanut Outi Menna) on melkoinen tapaus. Niin on myös päähenkilö Jana Kippo. Insestistä lapsena kärsinyt Jana matkustaa kaksosveljensä Brorin kanssa pohjoiseen hautaamaan äitiään. Äiti on kotoisin pieneltä paikkakunnalta, jossa lähes kaikki kuuluvat hurmoshenkiseen seurakuntaan, lahkoon käytännössä. Kaikkea todennäköisyyttä vastaan Bror kääntyy uskoon ja Jana saa mission: veli on saatava takaisin. Olipas melkoinen lukukokemus! Olen kuullut kirjasta paljon kehuja, mutta tosiasiassa lainasin sen siksi, että saan sillä kuitattua Helmet-haasteen hankalan kohdan kirjan nimessä on ilmansuunta. En kuitenkaan pettynyt, vaan pidin kirjasta. Jana on tosi mielenkiintoinen henkilö. Hän on yhtä aikaa todella vahva ja heikko. Hän rentoutuu siivoamalla, mutta hänen mieltään kaihertaa jatkuvasti jokin. Kauhea lapsuus kummittelee ja elämäkin on aika sotkuista. Janan heikkous on miehet ja ajoittain myös viina. Janan mukaan hänessä a...

 "Kun hengitykseni alkaa tasaantua, jokin liikahtaa. Tuhat terapiatuntia alkaa potkia. En ole enää kahdenkymmenenseitsemän. Minulla on ääni, jolla puhua. En luovuta elämääni kenenkään toisen käsiin. Ja siinä se sana on: herjaus - ruma nimitys. Voi jessus. Minähän olen leikitellyt vanhallapiialla koko syksyn. Olen kiistellyt siitä sanasta, kirjoittanut siitä, jopa peräänkuuluttanut vanhaapiikaa Göteborgs-Postenin kulttuurijutussani. "Missä on eletty kokemus?" minä kysyin. "Missä on hän, joka ei valitse itse?" Minulta oli vain jäänyt huomaamatta yksi pieni detalji: itseänihän minä siinä peräänkuulutan! Moderni vanhapiika olen minä." Ruotsinkielinen alkuperäisteos Nuckan (2018). Päällys: Sanna Mander. Suomentanut Hannimari Heino. Atena Kustannus 2019. Toimittaja Malin Lindroth kirjoittaa siitä, millaista on, kun on tahtomattaan naimaton ja yksinäinen. Tiukoin vedoin hän maalaa esiin kuvan siitä, miten kyvytön läntinen yhteiskunta on ei-valitun kohtalon edess...

 Ruotsinkielinen alkuperäisteos Den rödaste rosen slår ut (2019). Suomentanut Helena Kulmala. Sammakko 2021. Olen juuri lukenut vallan erinomaisen sarjakuvan! Tämä teos oli niin hyvä, että luin sen käytännössä yhdeltä istumalta.  Strömquist käsittelee tässä albumissa nykypäivän länsimaisen kulttuurin suhdetta rakkauteen ja rakastumiseen. Lukija johdatetaan aiheeseen kuvaamalla Leonardo di Caprion sarjamaista suhtautumista uimapukumalleihinsa - aina tulee ero ja aina löytyy uusi korvaava kappale. Tämä ihmiskäsitys on teoksen ytimessä: missä vaiheessa myös ihmisistä tuli kulutustuotteita? Sarjakuvassa pureudutaan kapitalismin ilmiöihin ja lainataan monien filosofien ja sosiologien ajatuksia aiheesta. Strömquist kuvaa kiehtovasti länsimaisen kulttuurin muutosta 1800-luvulta tähän päivään. Kun 1800-luvulla miehen kuului olla kiihkeä rakkauden tunteissaan, kertoa niistä ja pitää rakkauden lupaus, on nykypäivän cool mies aivan päinvastainen. Paras tapa pitää statusta yllä on pitää ...

  "Språkens ljud bar mig genom ungdomen. Idag vill jag lära mig isländska, som är som att spela Neil Youngs munspel. De andas in när det är enklast med ut. Det längtar jag. Vill du följa med." Omslagsillustration Anna Järvinen. Omslag: Johanna Bruun. Inslaga: Tom Backström. Kustannusyhtiö: Förlaget (2020). Anna Järvisen esikoisromaani Dröm natten till idag: (suomeksi Uni viime yönä:) on ollut jonkin verran esillä blogeissa ja odotin innolla sen lukemista. Tarkoitukseni oli lukea se ihan suomeksi, mutta kun se tuli ruotsiksi kirjastossa vastaan, en epäröinyt hetkeäkään. Kirja on kooste erilaisista fragmenteista, joita päähenkilö Anna ajattelee. Hän on liki 50-vuotias ja jotenkin eksynyt elämässään. Aluksi tuo sinäpuhuttelu ei auennut, mutta lukiessani pitemmälle tulkitsin sen kohteen olevan Annan ex-mies.  Anna kertoo välillä lapsuudestaan ja välillä nykyisyydestään. Hän mainitsee olleensa ujo ja hiljainen, mutta kaunis. Nyt viisikymppisenä hän miettii, onko aika irrottautua ...

 "Hän oli luvannut itselleen, ettei olisi yksi niistä naisista. Malte ei saisi ikinä tilaisuutta tappaa häntä. Kukaan mies ei saisi. Mutta hän tarvitsi apua." Alkuperäisteos Gå i fängelse; Kvinnor utan nåd . Kirjailijan nimen typogafia: Scandinavian Design Group. Kannen kuva: Kemter/Getty Images. Kannen muu suunnittelu: Planeta Arte & Diseno. Suomentanut Aleksi Milonoff. Otava 2021. Camilla Läckberg on tehnyt nyt uudenlaista uraa tunnelmallisen Fjällbacka-sarjan jälkeen. En ole lukenut näistä uusista romaaneista muita kuin nyt tämän Naiset vailla armoa. Kirjassa on kaksi tarinaa. Ensimmäisessä on kolme naista, jotka elävät tavalla tai toisella miestensä armoilla. Ingrid on jäänyt kotirouvaksi, jotta mies Tommy voi tehdä päätoimittajan uraa. Selviää, että Tommy pettää häntä nuoren naisen kanssa. Toisaalla venäläinen Victoria on kokonaan miehensä Malten armoilla. Tehtävänä on ottaa suihin ja hoitaa huusholli. Birgitta taas on alistettu opettaja, jonka mies hakkaa häntä. Lop...

  "'Pääsemmekin nyt varsinaiseen syyhyn, miksi uskon asian sinun hoitoosi. Tahdon, että otat selvää, kuka suvun jäsenistä murhasi Harriet Vangerin ja kuka liki neljänkymmenen vuoden ajan on yrittänyt tehdä minusta hullun.'" Alkperäisteos Män som hatar kvinnor (Norstedts 2005). Suomentanut Marja Kyrö. WSOY 2006. Kohtasinpa pitkästä aikaa kirjan, joka jätti minut jokseenkin kylmäksi. Miehet jotka vihaavat naisi a on menestysteos, joka ei saanut minua valtaansa. Kirjassa on noin 550 sivua, ensinnäkin ihan liikaa (dekkarille). Kaiken lisäksi tästä sivumäärästä liki puolet menee pelkkään pohjustukseen ja maalailuun. Kerrotaan tarkkaan, mitä joku söi, mitä kalusteita huoneissa on ja mitä ihmisillä on päällään. Turhaa informaatiota minun makuuni, ehkä joku muu innostuu. Kaiken lisäksi tarina ei saanut minua vakuuttumaan. Toki dekkareissa on usein aika huimia juttuja, mutta en oikein missään vaiheessa unohtanut lukevani tarinaa. Lähtökohtana on sinänsä kiehtova "suljetu...

 "Oikeastaan minun pitäisi yrittää olla häiritsemättä, kun hän nukkuu noin rauhallisesti, mutta en malta olla menemättä sängyn ääreen. Hiivin hiljaa ja tunnen puulattian sukkieni alla. On varottava kompastumasta johonkin leluun. Käteni hakeutuu housuntaskusta ulos, vuodekatoksen aukosta sisään, ja sallin sormenpäideni hipaista hänen silkinpehmeää ihoaan. Poski tuntuu aavistuksen verran kylmältä, mutta hänen ilmeensä ei värähdäkään." Alkuperäisteos Visning pågår . Suomentanut Veijo Kiuru. WSOY 2019. Cornelialla on alkamassa uusi sivu elämässään, kun kaikki pyörähtääkin ympäri: hänen miehensä tapetaan heidän myynnissä olevassa asunnossaan. Kaiken lisäksi ruumiin löytää heidän tyttärensä Astrid. Kun poliisi tutkii asiaan, Corneliasta tuleekin ykkösepäilty. Lisää ruumiita tulee ja joku hiippailee asuntonäytöissä ja niiden kulissien takana... Olipas jännittävä dekkari, joka piti otteessaan loppuun asti! Tämä on ensimmäinen Sarenbrantilta lukemani kirja, mutta ei varmasti viimeinen...

  "Hän viiltää ohutta kalvoa, joka erottaa hänet hulluudesta. Minä en ole aloittanut mitään, hän ajattelee. Minussa ei ole alkanut mitään. Minä olen kuollut hedelmä muutostilassa kohti mätänemistä." Alkuperäisteos Kråkflickan . Suomentaja Kari Koski. Otava 2014. Nimimerkin Erik Axl Sundin takana ovat kirjailijat Jerker Eriksson ja Håkan Axlander Sundquist. Tämä kirja kertoo hirviöistä, jotka kulkevat keskuudessamme. Ihmisistä, joille mikään ei ole tarpeeksi. Ihmisistä, joille mikään ei ole pyhää. Uhreista, joista tulee tekijöitä. Varistyttö kertoo insestistä ja pedofiliasta. Se on synkkääkin synkempi dekkari. Kaikki alkaa, kun Tukholmasta löydetään pojan ruumis. Erikoista ruumiissa on väkivallan merkkien lisäksi palsamointi. Kirjan päähenkilö, Jeanette Kihlberg, on vaikeassa tilanteessa. Kukaan ei ole nähnyt mitään eikä tutkinta tunnu tuottavan tulosta. Ruumiita alkaa ilmestyä lisää. Toisaalla psykologi/psykoterapeutti Sofia Zetterlund koettaa selvitä elämästään. Työ vie häne...

  "Ei voi sanoa miksi rakastaa jotakuta tai jotakin. Jos syitä vaaditaan, niitä voi löytää mutta tärkein tapahtuu pimeässä ja hallintamme tuolla puolen. Sen vain tietää, kun se on siellä. Ja kun se lähtee pois." John Ajvide Lindqvistin romaani Kultatukka, tähtönen kertoo pienestä Theresistä, joka hylätään vauvana metsään. Hänet löytää Lennart, joka kokee olevansa epäonnistunut. Kun hän kuulee vauvan laulavan täydellisiä sointuja, hän tajuaa onnensa kääntyneen. Kukaan ei saisi tietää, että hänellä ja hänen vaimollaan on salattu lapsi. Theres viettää aikansa pienessä kellarihuoneessa eikä kukaan saa puhua hänelle, ettei hän mene "pilalle". Vaimo Laila ei kuitenkaan tottele käskyä vaan puhuu tytölle ja viimein tyttö oppii itsekin puhumaan. Asiat mutkistuvat, kun Lennartin ja Lailan aikuinen poika Jerry saa tietää lapsesta. Kukaan kuitenkaan olisi uskonut, mitä tyttö vielä tulee tekemään. Olipas tämä melkoinen kirja. Lindqvist ei ainakaan arastele tarjoilla pienimpiäk...

  "Ja tässä sitä nyt istutaan keskellä lukemattomia pahvilaatikoita, jotka ovat täynnä Sven Stolpen kirjeitä, kansioita, lappuja, muistiinpanoja, valokuvia, päiväkirjoja, arvosteluja ja artikkeleita. Ensimmäisessä laatikossa päällimmäisenä on valokuvakuori, jossa on kuvia vaarista kuolleena. Tuntuu kuin kuva olisi pantu tarkoituksella päällimmäiseksi, kuin loogiseksi päätökseksi, pedagogiseksi selitykseksi sille, joka tutkii arkistoa ja ihmettelee miksi vuolas tuotanto oli yhtäkkiä päättynyt." Alex Schulmanin omaelämäkerrallinen romaani Polta nämä kirjeet kuvaa hurjan kolmiodraaman Ruotsin kirjallisessa elämässä. Schulmanin vaari ja mummo, Sven ja Karin Stolpe, elävät epäonnistuneessa ja inhottavassa avioliitossa. Kirjailija Sven kohtelee Karinia jatkuvasti huonosti ja on pidäkkeettömän narsistinen persoona. Olof Lagercranz, kirjailijamies hänkin, on vuosikymmenestä toiseen hulluna Kariniin. Kirja alkaa, kun Schulman haluaa terapiassa selityksen sille, miksi hän on jatkuvas...