Ankin kirjablogi

 "Ei-mitään-pahaa Ei-mitään pahaa Sormuksen viimeisen pyöräytyksen kohdalla Enni kuuli, kuinka äiti puhui puhelimeen iloisella äänellä. Aurinko kirkastui, kipeä paine ylävatsalla hölleni, hengitys laajeni kiristyneistä hartioista taas keuhkojen pohjaan asti." Anu Holopaisen nuortenromaani Filigraanityttö (Karisto 2021) kertoo nuoresta Ennistä, jolla on pakko-oireinen häiriö. Enni ei tajua olevansa sairas, vaan kutsuu sairauttaan nimellä Varoittaja. Ennin mieli tuottaa kaikenlaisia pelkoja, jotka hän uskoo torjuvansa pyöräyttämällä filigraanisormustaan tietyn verran tiettyyn suuntaan.  Onpa hyvä, että tästä mielenterveysongelmasta on kirjoitettu kirja. Ahdistuneisuus on nuorilla erittäin yleistä, ja joillain se näyttäytyy pakko-oireisuutena. Enni tulee tavallisesta, rakastavasta perheestä. Hänellä vain on herkkä mieli. Nimenomaan tytön tavallisuus on hyvä valinta, sillä mielenterveysongelmat voivat koskea ketä tahansa meistä. Pieni, intensiivinen kirja sairaudesta ja siihen h...

"Hän ei kuitenkaan piitannut kivusta, vaan tunsi synkkää tyytyväisyyttä opetellessaan tuntemaan merkin voimaa. Kenties hän oppisi ajan kanssa hallitsemaan sitä, suuntaamaan sen vain tiettyihin ihmisiin ja juuri tahtomallaan tavalla.      Ja samalla Yvana tiesi, ettei sitä voinut hallita vaan se tulisi hallitsemaan häntä, mutta hän halusi uskoa kimeitä, viehättäviä kuiskauksia, jotka unen rajalla lupasivat hänelle koston kauneutta." Mikä on se piste, kun ihmistä satutetaan niin paljon, että hän alkaa liukua hulluuden tuolle puolen? Miten käy, kun sorrettu ja alistettu alkaa käyttää tuhoisia voimiaan, tarkoituksella? Onko kostolle sijaa missään tilanteessa? Nippu kysymyksiä, jotka heräsivät lukiessani Anu Holopaisen Matkalaisia (Karisto 2012), joka on Syysmaa -sarjan päätösosa. Merkinos , Adaira , Rakhenes , Sissa , Yvana ja Marrkah on karkotettu Punatertun kylästä ja he ovat eläneet vuosia metsässä, luolassa. Juuri aikuisuuden kynnyksellä oleva Yvana ei jaksa eläm...

Vihdoinkin sain tämän kirjan luettavakseni! On aina juhlaa saada Anu Holopaisen uusin teos luettavaksi.       Kirja on viides osa sarjaan Syysmaa , jossa kapinallinen joukko koettaa muuttaa ääripatriarkaalisen ja fundamentalistisen yhteiskunnan vähä vähältä paremmaksi. Alkuperäiset henkilöt ovat kielletyn naisten puun, Villipihlajan palvojia, mutta joukossa on niitäkin, jotka kokevat toisen kielletyn, Metsälehmuksen , itselleen sopivampana. Tämä ei tietenkään voi olla johtamatta ongelmiin. Tässä osassa Adaira ja Merkinos jatkavat peitehommaansa huonoin tuloksin Satosalesissa ja Zara on luhistumassa liian suuren taakkansa alle, mikä johtaa kauheisiin tekoihin.       En oikein tiedä, kuinka tehdä tästä arviota. Ensinnäkin tämä sarja on minulle niin rakas, että siitä kirjoittaminen varsinkaan kriittisesti tuntuu vaikealta. Toinen, vähintään yhtä merkittävä seikka on se, että olen blogin välityksellä keskustellut Anun kanssa. Emme tun...