Ankin kirjablogi

"Minä olen Dina. Ihmiset ovat olemassa. Minä kohtaan heidät. Ennemmin tai myöhemmin tiemme eroavat. Sen minä tiedän.      Kerran minä näin sellaista, mitä en ollut ennen nähnyt. Kahden ikäihmisen välillä, piispan ja piispattaren. Rakkaus lienee merenaalto, joka on olemassa vain sitä rantaa varten, jota vasten se lyö. Minä olen Dina. Minä tarkkailen sellaisia aaltoja. En voi antaa veden huuhtoa ylitseni." Joskus on hauskaa lukea jokin kirja uudelleen vuosien jälkeen. Aina on vaarana, että se ammoin niin loistava kirja ei tunnukaan enää niin hyvältä, mutta lukukokemuksia on aina mukavaa verrata.      Olin aikoinani aivan haltioissani tästä kirjasta ja bloggasin siitä . Olin tuolloin 16-vuotias ja monet asiat olivat toisin. Dinan äärimmäisen voimakas persoona ja luja tahto kiehtoivat minua, joka olin vielä tuolloin hyvin arka ja ylikiltti. Olin hurmoksessa kirjan alusta sen loppuun. Nyt 21-vuotiaana tuo näkemys on hieman saanut sävyjä. Pakko myöntää, et...

"Välillä kaikki musteni. Kerran joku huusi ääneen Mariaa, Jumalan äitiä. Siitä seurasi suuri raivo. Dorten kasvot murskattiin alustaa vasten - kuin jokin sellainen minkä aiheuttamaa melua ei kestetä. Hän nipisti silmänsä kiinni puolustautuakseen. Mutta veren haju työntyi sieraimiin. Hänellä oli vain köydet joista pitää kiinni." 15-vuotias Dorte asuu äitinsä ja siskonsa kanssa köyhissä oloissa Liettuassa. Tulevaisuuden näkymät ovat mustat, kunnes hänelle ehdotetaan lähtöä Ruotsiin, jossa voi tienata moninkertaisesti enemmän kuin Liettuassa. Viaton tyttö haluaa auttaa perhettään ja lähtee. Vastassa ei olekaan iloisia ihmisiä ja kahvilatyötä, vaan seksiorjuus parittajien armoilla.      "Tätä kirjaa et unohda ikinä", lupaa takakansi ja on totisesti oikeassa. Tämä kirja vetää karmeudessaan vertoja jopa Drakulicin teokselle Aivan kuin minua ei olisi, ja se on paljon se! Luin suurimman osan tästä viikonloppuna hyvin intensiivisesti. Raa...

Joskus, kun tuuri käy, sattuu eteen sellainen kirja, johon rakastuu ja jonka maailmaan haluaa uppoutua ikiajoiksi. Dinan kirja on minun kohdallani semmoinen. Yleensä välttelen takakansitekstien laittoa, mutta tämä pätkä jonka laitan ei varsinaisesti olekaan sellainen. En oikein tiedä, että mistä se on, tähän se oli viimeiselle lehdelle liimattu (kyseessä on siis kirjaston kirja). Mutta tämä summaa kaiken niin upeasti, paljon paremmin mitä itse osaan sanoa, joten käytetään nyt tätä: "Dina tulee kuusivuotiaana vahingossa aiheuttaneeksi äitinsä kuoleman. Isä ei enää siedä nähdä häntä ja yksinäinen tyttö kehittää omat tapansa selviytyä. Hän seurustelee kuolleen äitinsä kanssa, muiden ihmisten tunteet eivät häntä juuri liikuta. Kun Dina kuusitoistavuotiaana naitetaan paljon itseään vanhemmalle kestikievarin isännälle, hän on yhtä aikaa oikukas lapsi, kiihkeä nuori nainen ja jääkylmä paholainen. Onni kestää aikansa, mutta kun Jacob väsähtää ja etsii rauhaa viileämmästä sylistä, Di...