Edgar Allan Poe - Korppi ja kultakuoriainen ja muita kertomuksia
"Olin sairas - pitkällinen kauhu oli tehnyt minut kuolemansairaaksi; ja kun he lopulta irrottivat kahleeni ja antoivat minun istua, tunsin että aistimeni olivat pettämäisillään." Edgar Allan Poen kuuluisa novellikokoelma Korppi ja kultakuorianen ja muita kertomuksia on maineensa veroinen. Ihanan karmivaa 1800-lukulaista kauhua, joka esiintyy kellareissa, linnoissa, kartanoissa ja muissa perinteisissä miljöissä. Rakastan tuon ajan kirjailijoiden tapaa käyttää puhuttelua! Tiedän monen inhoavan sitä, mutta minuun se vetoaa. Tuntuu, että kertoja todellakin puhuu minulle ottaessaan kontaktia. Kertojissakin oli jotain hurmaavan 1800-lukulaista; he ovat ainakin päällisin puolin varsin sivistyneitä ja käyttävät hyvätapaista kieltä, mikä johtaa usein tahattomaan huumoriin ainakin minun huumorintajullani. Useimmissa novelleista kertoja koki kauheuksia, koska oli sortunut vääryyden polulle. Tai sitten joku muu henkilöistä oli sortunut - joka tapauksessa kauhut eivät yleensä...