Ankin kirjablogi

 "Elämä on sellaista, elämä on tällaista, ihmeellistä, kun elämäihminen jaarittelee summittaisia näkemyksiään elämästä, teennäisen uteliaana, minun tekee mieli vetää housuni alas, kumartua ja näyttää persereikäni, tässä sinulle elämää. Kerron senkin Emilille, kokeillakseni, mutta hän vain kysyi, olinko joskus toteuttanut mielitekoni ja totesi sitten ymmärtävänsä, mitä tarkoitan. Tunsin, miten kuoreeni tuli halkeama, se tuntui suloiselta ja kipeältä." Kansi: Tuomo Parikka. Into Kustannus 2021. Saatu arvostelukappale. Eveliina Talvitien uusin teos Kävin vaan uimassa, sisko on runsas ja täyteläinen, vaikkei sivuja ole edes ihan kahtasataakaan. Keskiössä on virolainen näyttelijä Marie, joka haluaa kadota. Hänellä on henkisenä oppaanaan viisas Emili, joka ei kysy turhia kysymyksiä. Lopulta Marie lopettaa pakenemisensa ja palaa takaisin kotiin. Matkalla hän ehtii jäsentää elämäänsä moneen suuntaan. Romaani rakentuu vähitellen. Se alkaa keskeltä, jos halutaan tarkastella jonkun eläm...

 "Ystävyyden tanssi. Työn tanssi. Itsepäinen maailman kammottavuutta karkottava toivon tanssi. Sukupolvet yhteen sitova tanssi. Laurence kirjoittaa, että haluaa tanssia niin kauan kuin elää. Ehkä hän eli niin kauan kuin tanssi." Into 2021 Eveliina Talvitien kirja vanhoista naisista on sykähdyttävä ja ihana. Kerrankin vanhemmat naiset pääsevät tällä tavalla esille! Talvitie on feministi ja tämä jos mikä on feministinen teko tässä nuoruutta palvovassa kulttuurissa. Kirjan aukeamilla Suomessa hyvin tunnetut vanhat naiset kertovat elämästään ja haaveistaan. Kaikkia yhdistää tietty suhde tanssiin. Mukana kirjassa ovat Ann Selin, Anu Sinisalo, Ervi Sirén, Katariina Souri, Laila Snellman, Leena Pasanen, Marketta Mattila, Pirkko Arstila, Pirkko Lahti, Raisa Rauhamaa ja Seela Sella.  Olen itse nuori (vielä) nuori nainen ja ihailen näiden naisten kertomaa. Jokaisella on jo sen verran elettyä elämää takana, että pahin epävarmuus itsestä on alkanut karista ja oma paikka löytyä vähitellen...