Ankin kirjablogi

 Tänä vuonna kirjabloggaajien perinteikästä klassikkohaastetta emännöi Oksan hyllyltä -blogi. Bannerin on tehnyt Yöpöydän kirjat -blogin Niina. Itse tartuin tänä vuonna klassikkoon, joka minun on ollut tarkoitus lukea jo ajat sitten. Jane Austenin lukuisia filmatisointejakin saanut Ylpeys ja ennakkoluulo avaa näkymän noin kaksi sataa vuotta taaksepäin Iso-Britannian sääty-yhteiskuntaan, jossa naisen tärkein tehtävä oli saada aviomies. Kirjan keskiössä on dynamiikaltaan jokseenkin vinksahtanut Bennettin perhe. Rouva Bennet on typeryyden ja turhamaisuuden perikuva ja erityisesti nuori tytär Lydia on samaa maata äitinsä kanssa. Isä selviytyy lähinnä pakenemalla perhevelvollisuuksiaan ja naisten lörpötystä kirjastoonsa ja tukeutumalla ainoaan fiksuun perheenjäseneensä, toiseksi vanhimpaan tyttäreensä Elizabethiin. Esikoistytär Jane on kaunis ja ihastuttava, mutta naiiviudessaan melkeinpä enemmän tyhmä kuin fiksu. Kaksi herrasmiestä seurueineen astuu perheen vanhimpien tyttärien ja hei...

 "Tähän hetkeen saakka hän oli uskonut että hän ja hänen kaltaisensa olivat voitolla. He olivat saavuttaneet joitakin huomattavia voittoja viimeisen puolen vuosisadan aikana. Mutta nyt kun hänen elämänsä lähestyi loppuaan, hänen vihollisensa olivat todistaneet ettei mikään ollut muuttunut. Hänen voittonsa olivat olleet väliaikaisia, hänen etenemisensä pelkkää harhaa." Ken Follettin jo klassikkoasemaan kivunnut teos Taivaan pilarit (WSOY 1990, suomentanut Anu Niroma) on keskiaikaiseen Englantiin ja tarkemmin Kingsbridgeen keskittyvä eeppinen kertomus taivaallisesta katedraalista ja kaikki esteet ylittävästä rakkaudesta. Keskiössä on muutama ihminen yhteiskunnan eri tasoilta. Alimmalla portaalla on Tom Rakentaja perheineen, keskellä kunnianhimoinen munkki Philip ja ylimmällä oksalla jaarli William sekä hänelle kihlattu jaarlintytär Aliena. Kaikki nämä ihmiset vaikuttavat jossain vaiheessa toistensa elämiin ja mukaan tulee pian Tomin uusi puoliso Ellen ja tämän poika Jack.  Kir...

 "Ruth on liian tyrmistynyt vastatakseen mitään. Edelleen hymy huulillaan Leo jatkaa: "Minulla ei ole mitään salattavaa. Sen voit kertoa komisario Nelsonille. Ja ylikonstaapeli Fullerille samoin. Kiinnostava nainen. Mutta koska vaivauduit tänne saakka ja laskeuduit maan kohtuunkin, voin antaa sinulle vinkin. Huomaa myös sisko." "Kenen sisko?" "Sen saat päätellä itse", Leo sanoo. "Sisters are doing it for themselves." Hän nauraa jälleen, nyt mainiolle sitaatilleen." Elly Griffithsin suosittu Ruth Galloway -sarja on tullut päätökseensä osassa Viimeinen leposija (Tammi 2024, suomennos Anna Kangasmaa). Nelsonin tiimille tulee tutkittavaksi epäilty henkirikos vuosituhannen alusta, kun vanhasta kahvilatilasta löytyy  naisen luuranko. Luuranko tunnistetaan pian Emilyksi, jolla oli epäilyttävän kiinteä suhde yliopisto-opettajaansa. Cathbad on myös tuntenut Emilyn. Hän myös sairasti edellisessä osassa rajun koronan, josta säteilee vaikutuksia ...

 "Miten Nelson tietää Ruthin naapurista? Judy miettii. Hän katsoo kuvaa tarkemmin, ja on tunnistavinaan jotain, mutta ei oikein saa kiinni, mitä. Jotain, joka herättää huolta." Elly Griffithsin pehmodekkarisarja on edennyt jo neljänteentoista osaansa, jonka nimi on Lukittu huone (Tammi 2023, suomentanut Anna Kangasmaa). On alkuvuosi 2020 ja koronapandemia iskee myös Isossa-Britanniassa. Ruth on ehtinyt sitä ennen löytää vanhan luurangon, joka herättää yhdessä miesopiskelijassa omituisen kiihkeitä tunteita. Nelsonin tiimi taas alkaa selvitellä joukkoa lievästi outoja keski-ikäisten naisten itsemurhia. Maan sulkutila tuo omat vaikeutensa poliisitutkintaan ja korona astuu konkreettisesti myös sarjan ydinhahmojen elämään. Olipa mukava päättää tämä vuosi Ruthin seikkailuihin. Kirja kulkee sinänsä tuttuja uomiaan eteenpäin, mutta kyllä kirjailija ainakin minua kykeni hämäämään. Ruthin uusi naapuri on mielenkiintoinen käänne sarjan loppumetreillä. Sarjan vanhat hahmot ovat jo niin ...

 "Toinen haukka on suunnannut taskulamppunsa Troyn jalkoihin, ja nyt kaikki näkevät. Vaatteet keinuvat kohoavan vuoksen laineilla, ja liike luo mielikuvan jostain elävästä. Mutta meriruohomättääseen takertunut ihminen on eittämättä kuollut. Ruumis makaa käsivarret ojossa kuin apua anoen." VARO JUONIPALJASTUKSIA! Elly Griffithsin kolmastoista Ruth-dekkari on Yöhaukat (Tammi 2023, suomentanut Anna Kangasmaa). Syrjäisellä Black Dogin maatilalla kuuluu ammuskelua ja Nelson syöksyy paikalle. Talossa asunut pariskunta on kuollut ja näyttää siltä, että aviomies on ampunut ensin vaimonsa ja sitten itsensä. Tilasta paljastuu tutkinnassa toinen toistaan kauheampia asioita ja pariskunnan aikuiset lapsetkin vaikuttavat jotenkin oudoilta. Lähes samaan aikaan Yöhaukoiksi itseään nimittävät aarteenetsijät löytävät ison pronssikautisen löydön ja tuoreen ruumiin. Onko vainaja laiton siirtolainen vai sittenkin paikallinen mies? Ruth on palannut vanhaan kotiinsa ja noussut Philin paikalle lait...

 "Olet tänään viidenkuudetta. Jos naisen voidaan koskaan sanoa olevan turvassa epämieluisien ihailijoiden päättäväiseltä hellittämättömyydeltä ja omapäisten isien julmalta vainolta, varmasti sen täytyy olla tässä vaiheessa elämää." Jane Austenin Uskollinen ystävänne (Tammi 2007, esipuhe ja suomennos Inkeri Koskinen) on eräänlainen kokoomateos aiemmin suomentamattomia lyhyehköjä tekstejä. Se sisältää Koskisen alkusanat ja kirjeromaanimuotoiset tarinat Kolme sisarta , Rakkaus ja ystävyys , Lesleyn linna sekä Lady Susan . Koskinen tuo esiin Austenin huumorin erilaisuuden eri romaaneissa: välillä se on selkeästi satiiria, joskus tarina on käänteiltään aivan selkeästi naurattava ja joskus huumori on hyvin hienovaraista. Kolme sisarta on huvittava tarina kolmesta nuoresta tytöstä, joita periaatteessa tavoittelee sama mies. Mies, herra Watts, vain on vanhahko ja omapäinen, mutta toisaalta taloudellisesti järkevä satsaus. Herra Wattsin pääkohde on Mary, mutta selvää on, että hän o...

 "Ajatteletko koskaan sitä, miten päädyit sinne, missä olet? Kuin olisit eksynyt sokkeloon, ja se olisi kokonaan oma vikasi, koska itsepähän päätit joka kulmassa, mihin suuntaan kääntyisit? Ja tiedät, että on olemassa monta reittiä, joita pitkin olisit päässyt ulos, sillä voit kuulla sokkelon ulkopuolelta niiden ihmisten äänet, jotka selviytyivät ulos, ja he nauravat ja hymyilevät. Ja joskus näet pensasaidan läpi vilauksen heistä. Hämäriä hahmoja lehvien lomasta. Ja he tuntuvat niin hemmetin onnellisilta siitä hyvästä, että ovat selvinneet sokkelosta, etkä ole heille siitä katkera, mutta inhoat kyllä itseäsi siksi, ettet kykene selvittämään sokkeloa heidän laillaan. Ajatteletko näin? Vai onko sokkelo olemassa vain minulle?      P.S. Kissani kuoli." Matt Haigin romaanissa Keskiyön kirjasto (Aula & Co 2020, suomennos Sarianna Silvonen) 35-vuotias Nora on masentunut. Hänen viimeinen päivänsä on kurjaakin kummempi, kun työpaikka lähtee alta, kissa kuolee ja entinen ...

 "Torstain murhakerho?" Chris kysyy. "Sillä nimellä he itseään kutsuvat. Heitä on neljä, sellainen pieni jengi." Chris nyökkää. "Olen tavannut Ibrahimin ja Ron Ritchie -paran. Kuuluvatko hekin jengiin?" Donna nyökkää. Hän ei lainkaan ymmärrä, miksi Chris sanoo Ronia paraksi, mutta jollain tavalla Elizabethin täytyi olla asian takana. "Mennäänkö käymään? Elizabeth sanoo, että Jason Ritchie on paikalla." "Elizabeth?" Chris sanoo. "Hän on heidän..." Donna ajattelee. "En tiedä, miksi häntä kutsuisi. Se mitä Marlon Brando oli Kummisedässä ." Richard Osmanin humoristinen brittipehmodekkari Torstain murhakerho (Otava 2021, suomentanut Arto Schroderus) on hauska ja myös liikuttava. Joukko innokkaita amatöörietsiviä asuu Coopers Chase -nimisessä kylässä. Asiasta tekee poikkeuksellisen se, että he ovat lujasti vanhuusiässä. Vanhojen tapausten selvittely saa jäädä, kun kylän osaomistaja Tony Currain murhataan kotiinsa. Voisiko...

  "Mietitkö koskaan, mistä runot tulevat? Mistä me saamme laulut, joita laulamme, ja tarinat, joita kerromme? Pohditko milloinkaan, miksi toiset pystyvät unelmoimaan suuria, viisaita ja kauniita unelmia ja välittämään nuo unet maailmalle runoina, joita lauletaan ja kerrotaan aina uudelleen, niin kauan kuin aurinko nousee ja laskee, niin kauan kuin kuu kasvaa ja kutistuu? Oletko koskaan ihmetellyt, miksi toiset luovat kauniita lauluja ja runoja ja tarinoita, ja toiset eivät?" Neil Gaiman on yksi fantasiakirjallisuuden suuria nimiä. Tarvitsin Helmet-haasteeseen jonkin mytologiaan perustuvan kirjan enkä ollut koskaan aiemmin lukenut Gaimanilta mitään, joten sain lyötyä kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Pohjoisen mytologia (Like 2019, suomentanut Jouko Ruokosenmäki) kertoo skandinaavisista taruista, joissa seikkailevat pääosissa Odin, Thor ja Loki. Tarujen hahmot olivat minulle toki päällisin puolin tuttuja, sillä tämä tarusto on varsin tunnettu muuallakin kuin Skandinaviassa. Gai...

">>Silloin joskus olisin aiheuttanut liikennekaaoksen, vaikka olisin mennyt ulos jätesäkissä>>, Iona sanoi niiskaisten. >>Nyt kukaan ei kiinnittäisi pienintäkään huomiota, jos kävelisin kadulla alasti.>> Piersistä se ei tuntunut yhtään uskottavalta. Oikeastaan hän ei halunnut lainkaan ajatella Ionaa alastomana. Sellainen mielikuva oli omiaan pilaamaan päivän peruuttamattomasti." Clare Pooleyn romaani Joka päivä laiturilla 5 (WSOY 2023, suomentanut Ulla Selkälä) on hyvän mielen teos. Joukko koulu- ja työmatkalaisia kulkee Lontoossa aina tietyillä junavuoroilla väliä Hampton Court-Waterloo. Erään kerran kirjoittamaton sääntö, jonka mukaan muille matkustajille ei puhuta, kuitenkin rikkoutuu: mies nimeltä Piers on tukehtua rypäleeseen. Onneksi paikalla on sairaanhoitaja Sanjay sekä aina sanavalmis neuvontapalstan pitäjä Iona. Hiljalleen tämä tapaus alkaa oudosti lähentää ihmisiä keskenään ja piiriin liittyy myös muita henkilöitä. Primus motor on ehdottomas...

 "Hän antoi sellaisten ajatusten olla. Oli aika ottaa kurpitsa padasta ja syödä se. Niin elämän suuret kysymykset loppujen lopuksi ratkaistiin. Niitä saattoi miettiä päänsä puhki pääsemättä puusta pitkään, mutta lopulta piti kuitenkin syödä kurpitsansa. Se palautti takaisin maan pinnalle. Siitä sai syyn jatkaa. Kurpitsasta." Alexander McCall Smithin Mma Ramotswe tutkii -sarjasta olen lukenut aiemmin vitososan Elämän kirkas keskipäivä . Päätin tällä kertaa ottaa ensimmäisen osan, kun se sattui kirjastossa olemaan. Naisten etsivätoimisto nro 1 (Otava 2003, suomennos Jaakko Kankaanpää) oli monin paikoin synkempi kuin olin odottanut. Siinä pureudutaan Mma Ramotswen menneisyyteen ja etsivätoimiston alkuun. Mma Ramotswe on ensinnäkin etunimeltään Precious, mikä seikka ei muistaakseni tullut esille vitososassa. Lisäksi kerrotaan hänen rakastetusta isästään, jonka kohtaloksi koituivat pitkät kaivosvuodet. Isällä oli kuitenkin melkoisesti hyvää karjaa ja siitä saadulla hinnalla Mma ...

 "Saamme hänet kiikkiin joka tapauksessa", Nelson sanoo. "Tavalla tai toisella."  Hän kuulostaa itsevarmalta, mutta juuri nyt Judy kuulee vain Cathbadin äänen. Ivo March ei tappanut niitä naisia. " VARO JUONIPALJASTUKSIA! Elly Griffithsin kahdestoista Ruth -dekkari on nimeltään Lyhdynkantajat (Tammi 2022, suomentanut Anna Kangasmaa). Yhteisökeskus Grey Wallsissa on tapahtunut selvästi epäilyttäviä asioita. Keskushahmo Ivor March on juuri tuomittu kahden nuoren naisen murhasta, mutta Nelson tietää hänen tappaneen kaksi muutakin. March alkaa pelata pelejään ja vaatii saada puhua Ruthin kanssa. Jos Ruth suostuu kaivamaan, March paljastaa kahden muun naisen hautapaikat. Mutta miksi March tekee näin? Samaan aikaan Ruth yrittää elää Frankin, Katen ja Flint-kissan kanssa Cambridgessa, onhan se kaikin tavoin järkevää. Mutta eihän Ruth toki ole Nelsonia mihinkään unohtanut. Kun Ruthin entinen pomo Phil joutuu äkisti pohtimaan elämäänsä uusiksi, hän antaa Ruthille hämmä...

 "Ruth tietää vielä kolmannenkin asian. Pitkien luiden päät, epifyysit, ovat lapsilla vielä luutumattomia, jotta luut pääsevät kasvamaan. Teini-iässä ja nuorena aikuisena kasvupäät luutuvat kiinni. Sen lisäksi, että kasvupäät eivät ole luutuneet, nämä luut ovat hentoja ja hauraita. Ruth on varsin varma, että luut ovat lapsen." Elly Griffithsin suosittu Ruth -sarja jatkuu osalla Kivikehä (Tammi 2022, suomentanut Anna Kangasmaa). Ruthin ja monen hänen läheisensä elämä tuntuu yhtäkkiä nitkahtavan vuosikymmeniä taaksepäin aikaan, kun valovoimainen Erik johti paalun kaivausta marskimaalla. Tällä kertaa siellä kaivetaan esiin kivikehä ja tytön luut. Kaivausta johtaa kukapa muukaan kuin Erikin poika Leif. Tytön luut ovat liian tuoreet ja asia siirtyy komisario Nelsonin tiimille. Kaikenlaista alkaa nousta esiin, kun tyttö identifioidaan 1981 kadonneeksi Margaretiksi. Ruth joutuu jälleen punnitsemaan, kuka on todella ystävä ja kehen kannattaa alkuunkaan luottaa. Olipas ihana taas ker...

  "oli miten oli, hän on alistunut hengaamaan yliopistolla Tiukkojen muijien kanssa miestenmetsästyksen sijaan   huono tuuri että sattui aikuistumaan swaippaa-tykkää-tsättää-kutsu-pane-sukupolveen kuuluvana, kun miehet odottavat että annat jo ensimmäisillä (ja ainoilla) treffeillä, että häpykarvoja ei ole ollenkaan ja teet kaikki ällöttävät temput joita he ovat internetin pornofilmeissä nähneet   ja niitä hän epäilee asuntolan poikien katselevan yötä päivää" Bernardine Evariston menestysromaani Tyttö, nainen, toinen (WSOY 2022, suomentanut Kaijamari Sivill) on suoranainen räjähtelevä runsaudensarvi! Se kertoo 11 naisen ja yhden sukupuolettoman tarinat, jotka sieltä ja täältä kietoutuvat yhteen. Periaatteessa kaikki heistä ovat mustia, mutta tummuuden aste ja sitä myöten kohtelu yhteiskunnassa vaihtelevat. Kaikilla on jollain tapaa taustallaan Iso-Britannia, vaikkeivat kaikki siellä asukaan. On tosi vaikea lähteä purkamaan tätä ilotulitusta. Se on naiseuden juhlaa, se on...

"Kyllä", muori Säävirkku vastasi. "Talventakoja uskoo, että sinä olet... niin, hänellä on monta nimeä. Kukkien Valtiatar on kaunis nimi. Taikka Kesänainen. Hän tekee kesän, samalla tavalla kuin talventakoja tekee talven. Talventakoja uskoo, että sinä olet se nainen." "Hyvä on", Tiffany sanoi. "Mutta mehän tiedämme, että hän on väärässä, vai mitä?" "Tuota... ei aivan niin paljon väärässä kuin haluaisimme hänen olevan", neiti Puutiainen sanoi..." Tiffany Särkynen seikkailee jälleen! Osassa Talventakoja (Karisto 2007, suomentanut Mika Kivimäki) Tiffany on noitaopissa neiti Kuusisen luona, ja he menevät katsomaan perinteikästä Morris-tanssia. Tanssin aikana kesä ja talvi vaihtavat osia vuodenaikojen mukaan. Tiffany kuitenkin täysin järjettömästi hyppää tanssiin mukaan ja saa asiat pahan kerran sekaisin. Talven synnyttävä talventakoja rakastuu häneen ja pian merillä on Tiffanyn mallisia jäävuoria ja lumihiutaleetkin ovat Tiffanyita. On...

Mikä päivä. Ford Prefect tiesi, ettei sillä ollut huishevonpöläyksen merkitystä hajotettiinko Arthurin talo vai ei. Arthur sen sijaan oli levoton. >>Voimmeko me luottaa häneen?<< hän kysyi. >>Me voimme luottaa häneen maailmanloppuun saakka<<, Ford vakuutti. >>Ihanko totta?<< Arthur hämmästeli. >>Se on pitkä aika.<< >>Itse asiassa noin kaksitoista minuuttia<<, Ford sanoi. >> Tulehan nyt, minä tarvitsen ryypyn.<< Douglas Adamsin scifiparodian klassikko Linnunradan käsikirja liftareille (WSOY 2005, alun perin suomeksi 1989, suomentanut Pekka Markkula) on melkoista tykitystä! Arthur saa tietää eräänä aamuna, että hänen talonsa tuhotaan ohitustien vuoksi. Hän järkyttyy ja suuttuu ja asettuu makaamaan puskutraktorien eteen. Siitä hänet äkkää hänen ystävänsä Ford Prefect, ihmisenä esiintyvä mutta oikeasti Betelgeuze-planeetan asukas. Ford on Linnunradan peukolokyytiläinen, mutta jostain syystä juuttunut Maapallolle 15 vu...

  "Sophie lähti kohti peiliä ja huomasi ontuvansa. Peilistä kuvastuvat kasvot olivat varsin tyynet, sillä hän tiesi mitä odottaa. Ne olivat luisevan vanhan naisen kasvot, kuihtuneet ja rusehtavat, ja niitä ympäröi valkoinen hiuspöheikkö. Hänen omat silmänsä tuijottivat häntä peilistä, tosin keltaisina ja vetisinä ja varsin murheellisina.     >>Älä huoli, vanha rahjus>>, Sophie sanoi kasvoille. >>Näytät kohtalaisen terveeltä. Juuri tällainenhan sinä sitä paitsi oikeasti oletkin.>>" Sophie on kolmesta tytöstä vanhin. Kun isä kuolee ja taloudellinen tilanne on kehno, tytöt menevät eri paikkoihin oppiin. Sophie jää perheen hattukauppaan. Sophien oltua tyly Erämaan noidalle tämä muuttaa hänet ikivanhaksi. Sophie kerää tavaransa ja lähtee maailmalle kertomatta kellekään mitään. Yöksi hän pelastautuu omituiseen liikkuvaan linnaan, jota asuttaa huhujen mukaan tyttöjen sydämiä syövä velho Howl. Sophie ei näe nykyisessä olemuksessaan pienintäkään riskiä sydä...

 "Ja se päivä, se järisyttävän hirveä päivä, joka oli mullistanut hänen elämänsä, oli alkanut ihan tavallisesti niin kuin mikä tahansa päivä. Julia ei ollut saanut minkäänlaista varoitusta. Hänellä ei ollut etukäteen aavistustakaan siitä, mitä olisi tulossa." Lucinda Rileyn romaani Orkideatarha (Bazar 2022, suomentanut Tuukka Pekkanen) on melodramaattinen ja genressään jotenkin horjuva tapaus. Päähenkilö on kaunis menestynyt konserttipianisti Julia Forrester, joka on kokenut järkyttävän menetyksen. Hänen alkaessaan hiljalleen toipua hänen isoäitinsä Elsie alkaa kertoa heidän elämiinsä kietoutuneen kartanon Wharton Parkin lähihistoriaa. Se luonnollisesti koskee Juliaa enemmän kuin tämä osaisikaan arvata. Kirjaa kuljetetaan sodanaikaisessa Norfolkissa, nykyhetkessä ja juuri sodanjälkeisessä Thaimaassa. En oikein tiedä, mitä tästä pitäisi kirjoittaa. Lähinnä pyörittelen silmiäni lapasesta lähtevälle draamalle ja rakkauskuvausten imelyydelle. Toisaalta Riley osasi selvästi kirjo...

'"Kirjaseikkailu on taito kuljeksia kirjojen sisällä, ja vain harvat lukijat pystyvät siihen", vaari alkoi selittää. "Voisi sanoa, että me kirjamatkaajat osaamme lukea tekstin hieman tarkemmin kuin ihmiset yleensä."' Anna Jamesin lastenkirja Tilly & kirjamatkaajat (HarperCollins 2021, suomentanut Marja Helanen, kuvittanut Paola Escobar) on yhtä kirjallisuuden ja mielikuvituksen juhlaa! Tillyn äiti on poissa ja isovanhemmat ovat kasvattaneet tyttöä. Isovanhemmilla on kirjakauppa ja yhtäkkiä siellä ovatkin Liisa Ihmemaasta ja L. M. Montgomeryn Anna Shirley. Pian oikea seikkailu alkaa, kun Tilly päätyy ystävänsä Oskarin kanssa tarinaan mukaan. Mutta mitä kirjamatkustaminen oikein merkitsee? Kuka on ilkeän oloinen Enoch Chalk, joka väijyy siellä sun täällä? Mitä äidille oikeasti tapahtui? Aivan ihastuttava kirja! Sen voi lukea ilman muuta tuntematta kirjamatkoissa käytettyjä klassikkoja, mutta enemmän saa toki irti, jos tuntee Liisan ja Annan sekä muiden ha...

 "Mitä nyt?" Ruth sanoo. "Tulin tänne saakka, joten voit ihan yhtä hyvin kertoa." "Minusta tuntuu, että joku haluaa minut hengiltä." Varo juonipaljastuksia! Elly Griffithsin kymmenes Ruth-kirja on Musta enkeli (Tammi 2021, suomentanut Anna Kangasmaa). Ruth saa entiseltä tutultaan Angelolta kutsun Italiaan tulla tutkimaan luurankoa. Luuranko on haudattu vatsalleen ja lisäksi sen suussa on kivi. Mukana menossa ovat myös Kate, Shona ja Shonan poika Louis. Angelo tuntuu pelkäävän jotain, ja melkein samaan syssyyn rakastettu pappi Don Tomaso murhataan kirkkoonsa. Nelson syöksyy maanjäristysuutisen kauhistuttamana Ruthin luo, mukanaan kukapas muukaan kuin Cathbad.  Tämä osa oli kyllä mainio! Valitin edellisen osan kohdalla huonoa imevyyttä, mutta tämä Musta enkeli oli kyllä taattua laatua. Imevyys alkoi oikeastaan heti. Michelle on raskaana ja miettii, onko lapsi Nelsonin vai Timin. Samaa stressaa Nelsonkin mielessään, hänhän sai Michellen pettämisestä kiinni. ...