Ankin kirjablogi

  "Lopo käänsi turpeat kasvonsa huoneeseen päin ja virnutti. Riitta taaskin ihmetteli hänen rumuuttaan. Suupielet ja nenän-alusta nuuskaisessa limassa, hiukset takussa ja silmillä. Entä nuo posket sitten! Likaisen harmaina ne pullottivat aivan kuin olisi suuri tupakkamälli ollut molemmin puolin suussa. Ei siellä sentään ollut, vaikka siltä näytti, nuuskaa hän vaan piti huulessaan." Minna Canthin Kauppa-Lopo (ilmestyi ensimmäisen kerran 1889, Otava 1964) kertoo epäsiististä ja viinaan menevästä naisesta, jolla kuitenkin on köyhien suhteen sydän paikallaan. Tarina alkaa, kun Kauppa-Lopo istuu muutaman päivän vankilassa rötöksestään. Hän on Jyväskylässä, kaukana kotoaan Kuopiosta. Kauppa-Lopo äkkää ikkunassa ulkona vaeltelevan vanginvartijan Römperin ja puhuttaa tätä. Käy ilmi, että Lopon tuttava, Kortmanin rouva, on leskeytynyt ja taloudellisissa vaikeuksissa. Lopo päättää auttaa tätä kun pian vapautuu ja näin myös tapahtuu. Mutta mitenkäs suu pannaan, kun Lopo kuulee tahtomat...

"Sitten joku pahuuden henki otti häntä ahdistaakseen, se tuli kuin takaapäin ja uhkasi häntä, mitä se tahtoi?      Pikku Anniako... tukehduttamaan... ja kaulasta kuristamaan... noita toisia... ja sitten itse... hypätä aventoon...      "Herra Kriste, auta minua... Varjele järkeäni..."' Minna Canthin pienoisromaani Köyhää kansaa on selkeästi tendenssikirjallisuutta. Kirjan päähenkilö on Mari Holpainen, vaimo ja neljän pienen lapsen äiti. Köyhyys on läpitunkevaa, rahaa tai työtä ei yksinkertaisesti ole. Kapaloikäinen Anni on menehtymäisillään eikä keinoja auttaa ole. Pojat tekevät konnankoukun, jota Mari pitää pahana enteenä näiden aikuisuudesta. Lopulta tuska on liian vaikeaa kestää ja hulluus hiipii paikalle. Olen lukenut tämän kirjan kerran aiemminkin ja nyt toisella kerralla se teki yhtä suuren vaikutuksen. Periaatteessahan Marin kohtalossa on liikaa kaikkea, se helposti tuntuu epäuskottavalta. Kuitenkin Canthin taitavassa kynässä mikään tästä kurjuudesta...

Minna Canthin klassikkonäytelmä Anna Liisa (1895, Werner Södeström) on tarina nuoresta naisesta, joka on saanut alaikäisenä aviottoman lapsen ja tappanut tämän. Hän on menossa vuosia myöhemmin naimisiin toisen miehen kanssa, mutta onnea varjostaa kuolleen lapsen isän paluu.      Canth tunnetaan kärkkäänä kirjoittajana, joka otti tiukasti kantaa aikansa ongelmiin ja asenteisiin. Naisen asema oli hänen keskeisiä teemojaan ja siitä on kyse tässäkin kirjassa. Anna Liisa on nuorena ja tietämättömänä tullut raskaaksi ja tietäessään yhteisön tuomion tekee hädissään epätoivoisen ratkaisun. Kaikki vierittävät syyn hänen niskoilleen ja näkevät hänen olevan ainoa vastuullinen. Tietysti ratkaisu on hirvittävä ja väärä, mutta nuoren tytön pelko on toisaalta ymmärrettävä.      Teema ei ole epäajankohtainen valitettavasti vieläkään. Suomessa abortti on ollut jo kauan laillinen, mutta ympäri maailman on paikkoja, joissa se on kielletty tai tiukasti rajoitettu...