sunnuntai 12. syyskuuta 2010

Kari Hotakainen - Ihmisen osa

"Aito hullu on siinä hulluudessaan sisällä kuin helmi simpukassa."

Juoni lyhyesti: Salme Malmikunnas tapaa kirjailijan. Hän ei ole koskaan pitänyt kirjailijoista, mutta kun tämä tarjoaa hänelle suurta rahasummaa, jotta hän antaisi elämänsä kirjailijan kirjaa varten, Salme suostuukin. Mutta mikä onkaan totta ja mikä valhetta?

Ensimmäinen hotakaiseni on luettu! Tai siis jos laveasti ajatellaan, olen minä joskus pienenä lukenut Satukirjan. Mutta joka tapauksessa kannattaa lukea! Ymmärrän hyvin, miksi niin monet pitävät Hotakaisen tyylistä. Hänellä on todella nasevia ajatuksia teksteissään. Mutta huumoria? No toki sitäkin löytyy, mutta... Kyllä tämä minusta ainakin lopussa oli traaginen eikä koominen. Loppu oli aika karmea itse asiassa.
  Luvut olivat mukavan lyhyitä ja selkeitä. Salmen postikortit kevensivät tarinaa mukavasti. Saan harmaita hiuksia pitkistä luvuista!
  Salme oli lempihahmoni ehdottomasti. Hotakainen on kyllä melkoinen taituri, kun tavoittaa niin monen erilaisen ihmisen ajatusmaailman. Salmella oli hauskoja ajatuksia. Afrikkalaismies Biko oli myös virkistävä henkilö muuten supisuomalaisessa kavalkadissa.

Suosittelen kokeilemaan! Kirja ei ole kovin paksu, joten ei pitäisi uupumusta tulla. Tosin oikea aika tulee olla, itsellä jäi aluksi kesken. Kun nyt luin alusta, en tosiaankaan ymmärrä miten tämä saattoi tuntua jotenkin vaikealta kirjalta. Kokeilkaa!

2 kommenttia:

Hreathemus kirjoitti...

Vau. En käsitä, miten olet onnistunut pysymään piilossa näinkin kauan. Tämähän on mahtavaa! Ja kiva, että olet poiminut noinkin monta kirjaa blogistani; on aina mukava lukea, mitä muut ovat pitäneet samoista kirjoista. Nyt kun olen tämän löytänyt, on varoituksen paikka: tulossa blogikommentoinnin kuurosateita. :) Törmäillään!

almafiina kirjoitti...

Kiitos ihanasta kommentista! Mukavaa, jos kommentoit! Minäkin lupaan vierailla kovasti blogissasi. Ikävä kyllä vanhemmissa postauksissasi ei ole kommentointimahdollisuutta? Näin olen ymmärtänyt.