Vigdís Grímsdóttir - Z - rakkaustarina
"meillä kaikki on tuoksunut
meillä kaikki on tuoksunut syksyltä
tältä värien ajalta
kun kesä sulaa
punaisen ja ruskean alle
ja talvi levittää
kaipauksensa
valkoiseksi"
Z - rakkaustarina on tarina kahden naisen välisestä rakkaudesta ja mustasukkaisuudesta, joka saa suhteettomat mitat. Kirjailija pyörittää tarinaa Annan, vakavasti sairaan ja teillä tietymättömillä olevan naisen, tämän rakastetun Z'n sekä Annan siskon kautta. Z, Annan sisko Arnthúdur ja tämän mies ovat kokoontuneet yhteen ja pelätessään Annan puolesta he keskustelevat ja Z lausuu Annan runoja. Aiemmin Z'a vierastanut Arnthúdur alkaa tutustua tähän, ja tulee jakaneeksi monta tuskallista muistoa ja salaisuutta tämän kanssa. Samalla Anna käy toisaalla läpi runojaan ja Z'n kirjeitä sekä elämäänsä.
Olin hieman huolissani aloittaessani, sillä pettymys Sydän, kuu ja sinilinnut -kirjan kanssa oli tuoreessa muistissa eikä alku rullannut sujuvasti. Turhaan kuitenkin pelkäsin: kun pääsin rauhoittumaan ja keskityin kirjaan kunnolla, se alkoi avautua - ja oli sitä tuttua ja rakasta Grímsdóttiria. Tämä nainen osaa kyllä kirjoittaa!
Kirjan runonpätkät ovat kauniita ja osuvia, ja proosatekstikin hieman runomitalla pätkittyä. Kirja oli kovin surumielinen ja se jätti viipyilevän ja jotenkin haikean tunnelman. Grímsdóttirin maailma on erikoinen, sitä ei voi kuvailla kunnollisesti. Kuten aiemmin mainitsin, se pitää kokea itse.
Plussaa epäheteronormatiivisesta tarinasta! Suosittelen lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa hieman erikoisempi lukukokemus.
meillä kaikki on tuoksunut syksyltä
tältä värien ajalta
kun kesä sulaa
punaisen ja ruskean alle
ja talvi levittää
kaipauksensa
valkoiseksi"
Z - rakkaustarina on tarina kahden naisen välisestä rakkaudesta ja mustasukkaisuudesta, joka saa suhteettomat mitat. Kirjailija pyörittää tarinaa Annan, vakavasti sairaan ja teillä tietymättömillä olevan naisen, tämän rakastetun Z'n sekä Annan siskon kautta. Z, Annan sisko Arnthúdur ja tämän mies ovat kokoontuneet yhteen ja pelätessään Annan puolesta he keskustelevat ja Z lausuu Annan runoja. Aiemmin Z'a vierastanut Arnthúdur alkaa tutustua tähän, ja tulee jakaneeksi monta tuskallista muistoa ja salaisuutta tämän kanssa. Samalla Anna käy toisaalla läpi runojaan ja Z'n kirjeitä sekä elämäänsä.
Olin hieman huolissani aloittaessani, sillä pettymys Sydän, kuu ja sinilinnut -kirjan kanssa oli tuoreessa muistissa eikä alku rullannut sujuvasti. Turhaan kuitenkin pelkäsin: kun pääsin rauhoittumaan ja keskityin kirjaan kunnolla, se alkoi avautua - ja oli sitä tuttua ja rakasta Grímsdóttiria. Tämä nainen osaa kyllä kirjoittaa!
Kirjan runonpätkät ovat kauniita ja osuvia, ja proosatekstikin hieman runomitalla pätkittyä. Kirja oli kovin surumielinen ja se jätti viipyilevän ja jotenkin haikean tunnelman. Grímsdóttirin maailma on erikoinen, sitä ei voi kuvailla kunnollisesti. Kuten aiemmin mainitsin, se pitää kokea itse.
Plussaa epäheteronormatiivisesta tarinasta! Suosittelen lämpimästi kaikille, joita kiinnostaa hieman erikoisempi lukukokemus.
Kommentit
Reeta: Hih, meitä on täällä sitten kaksi fania. ;-)