keskiviikko 22. joulukuuta 2010

Elina Hirvonen - Kauimpana kuolemasta

"Olen aina ajatellut, että muistamisen ja kuvittelemisen välillä ei ole selkeää rajaa. Että luomme tarinoita elämästämme ja historiastamme, höystämme muistia kuvitelmilla ja muilta varastetuilla hetkillä kuin kirjoittaisimme romaania."

Viimein sain tämän käsiini ja ehdin vielä lukeakin sen ennen vuoden loppua! Pelkäsin pettyväni niin suuren ylistyksen jälkeen, mutta itse asiassa niin ei käynytkään. Kirja oli oikein hyvä ja olen kyllä ihmeissäni, ettei se päässyt Finlandia-ehdokkaaksi!

Tästä on kerrottu jo niin paljon, etten hirveästi osaa lisätä mitään. Juoni menee yksinkertaisuudessaan niin, että Paul on matkustanut Afrikkaan kuolemaan ja kohtaa siellä Estherin, jolla on raskas menneisyys takanaan. Esther on toiminut pitkään maan olojen parantamiseksi, mutta epätoivo puskee väkisinkin katujen ollessa täynnä tyhjäkatseisia, liimaa haistelevia ja monta kertaa hyväksikäytettyjä lapsia. Se olikin kirjan kuvottavinta ja raskainta antia, lukea lapsista, joista kukaan ei välitä ja joille ihmiset (miehet...) tekevät toinen toistaan hirveämpiä asioita, olivat sitten sukulaisia tai vieraita.
  Myös Paul on hätkähdyttävä hahmo näinä ydinperheen ihannoinnin aikoina: mies, joka ei osaa rakastaa lastaan eikä olla tälle isä. Paulia kävi kovasti sääliksi. Hänen poikansa Mark ei myöskään ollut selvästi terve, löi äitiään lapsena kuvottavan tehokkaasti yhdellä iskulla kuin aikuinen, ja päätyi myöhemmin skinheadiksi...
  Jäin myös miettimään Bessyn ja Estherin välistä suhdetta. Oliko se pelkkää ystävyyttä? Minusta se vaikutti paljon intiimämmältä, varsinkin siihen nähden, kuinka Esther Bessyä ikävöi ja etsi. No, laitan tunnisteisiin bi, olkaa te muut mitä mieltä tahansa. ;D

Hirvonen on tavoittanut mielestäni hienosti tavan kirjoittaa sekä miehen että naisen näkökulmasta, teksti oli hyvin luontevaa. Tarina oli hyvin surumielinen ja raadollinen, muttei kuitenkaan jäänyt ahdistamaan, vaan siitä jäi ihan hyvä mieli.

En kirjoitakaan enempää, sillä tästä on jo tosiaan sanottu niin paljon, ja lisäksi tämä kirjoitusohjelma sekosi... En näe sitä välkkyvää, kirjainten edellä kulkevaa juttua (...) missään jostain syystä, eikä se suostu palaamaan...
  No, joka tapauksessa suosittelen lämpimästi, vaikka suuri määrä bloggareita ainakin on tämän jo lukenut. Jos vain Viinakortin saisi käsiinsä ja luettua ennen vuodenvaihdetta... Mutta taitaa olla turha toivo.

4 kommenttia:

Leena Lumi kirjoitti...

Almafiina, Joulun Taikaa Sinulle♥

(Olen out of office uudenvuoden aattoon asti.)

almafiina kirjoitti...

Kiitos kovasti, Leena! Samoin♥

Hannelen kirja-paratiisi kirjoitti...

Mukavaa lukujoulua!

almafiina kirjoitti...

Samoin sinulle! :)