keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Mia Malmi (toim.) - Hullu akka! Kirjoituksia naiseuden pimeältä puolelta

Bongasin tämän kirjan toissapäivänä käydessäni kirjastossa. Kaverien hamstratessa kirjallisuutta mm. Hitleristä, natseista ja Stalinista (...) minä keskityin naiseuden monimutkaisiin syövereihin.
       Kuten nimestä näkyy, on lähtökohta se ei-niin-suloinen naiseuden puoli (puolet) ja hullu akkuus. Kirjoittajien joukko on mitä moninaisin ja se näkyy teksteissäkin. On tieteellistä otetta lopun lähdeviitteineen, haastattelu ja kaikkea siltä väliltä ryppyotsaisemmista murinoista aina ääneen naurattaviin kieli poskessa -kirjoituksiin. Mieskirjoittajia oli kelpuutettu vain kaksi, Roman Schatz ja Jouni Hynynen ja täytyy sanoa, että heidän tekeleensä olivat kirjan huonoimmat...
       Pidin kirjasta kovasti! Idea on loistava ja minusta kirjoitusten erilaisuus oli rikkaus. Suurimpaan osaan teksteistä pystyi samastumaan ja olin monen kanssa varsin samaa mieltä, vaikka monet teemoista olivatkin elämääni kuulumattomia (yksinhuoltajuus, lapset jne.). Jotkut pohtivat naiseutta hyvinkin laajalti (Terhi Koulumies, Elina Reenkola). Koulumiehelle nyökkäilin, mutta Reenkolan teksti oli täysin käsittämätön. En tiedä kuka hän on, mutta joka tapauksessa tekstiin oli kirjoitettu niin älyttömiä freudilaisia teorioita, ettei tosikaan. Uskoin loppuun asti kyseessä olevan jonkin vitsin tai satiirin, mutta näin ei mitä ilmeisemmin ollut. Jotkin jutut varmaan pitävätkin paikkaansa, mutta mitä sanotte tästä?
"Isällä on toisenlaiset aseet ja aikuisen kyvyt äidin rakkauden ja sylin valloittamiseen, ja niihin verrattuna tyttö toteaa itsensä mitättömäksi ja kyvyttömäksi. Tässä asetelmassa isä näyttäytyy tytön mielessä kilpailijana äidin huomiosta, ylimääräisenä tunkeilijana, kuokkavieraana. Tyttö vihaa isää joka vie häneltä äidin, ja on katkera ja kateellinen miehelle nöyryytettynä, häviön kokeneena.
   Toisaalta kuitenkin vahva peniskateus saa voimansa pettymyksestä äitiin."
Tuollaista tekstiä kun lukee monen monta sivua, loksahtaa leuka kyllä auki...
     Scahtz ja Hynynen olivatkin oma lukunsa. Hynysen teksti oli ilmeisesti tarkoitettu jotenkin hauskaksi hupailuksi (?), mutta se onnistui olemaan vain lapsellisen ja huomionhakuisen sovinistinen. Ehkä kirjoittaja halusi jotenkin sanoa jotain huomionarvoista susiruman ja tyhmän suomalaisnaisen kuvauksellaan, mutta minä en sitä tavoittanut. Scahtz puolestaan oli haastatellut 11-vuotiasta tyttöä ja juttu olikin ihan kiva. Ainoastaan minua jäi vaivaamaan tässäkin, mitä mies halusi tekstillään sanoa. Myös aikuiset naiset ajattelevat näin vai?
     Ehdottomasti hauskimmaksi tapaukseksi osoittautui Elli Mäkilän PMS - Pakene, jos voit. Itse aihe, PMS-oireet, ovat kaukana hauskuudesta, jos ne sattuvat kohdalle, mutta kirjoittaja oli osannut kuvata menkkaisen raivottaren päivän niin hauskasti, etten voinut kuin hihittää ääneen.
"No, itkuraivariaamun jälkeen yritän hoitaa työt ilman, että hermostun totaalisesti muihin ihmisiin, jotka tuntuvat tyhmentyneen yössä tolkuttoman ärsyttäviksi ja hidasliikkeisiksi ääliöiksi. Puren huulta kunnes se on veripalttumaisen seksikäs ja houkutteleva. Kritiikinvastaanottokyky on -100%, ja vastapäätä istuvat puhuvat päät tuntuvat näyttävät massiivisuudessaan ylikypsiltä meloneilta, jotka olisi kiva losauttaa pesäpallomailalla kahtia - näyttäisin, mitä se ajatusten heittely parhaimmillaan on. "...jos vaikka kokoaisimme testiryhmän?"
TESTAA JÄTKÄ KUULE HANSKAAS. MUN IDEA ON TOTEUTUSVALMIS JA TÄYDELLINEN. ÄLÄ KÄY MUA NEUVOMAAN. "... että jos sä Elli lähtisit ajamaan tätä eteenpäin?" SUN YLI MÄ KUULE AJAN, KUN TÄÄLTÄ PÄÄSTÄÄN. AI NIIN, JA SÄ AJAT KUIN ÄMMÄ."
      Kaiken kaikkiaan oikein onnistunut kirja. Suosittelen!

Ei kommentteja: