Kirjabloggaajien joulukalenteri 2022: luukku 1
Lämpimästi tervetuloa vuoden 2022 kirjabloggaajien joulukalenterin pariin! Tästä kalenterin ensimmäisestä luukusta löydätte koonnin kaikista luukuista. Kalenterin logokuvat on tehnyt Yöpöydän kirjat -blogin Niina T.
Kuva: Niina T. |
1. Ankin kirjablogi
3. Kirjailuja
5. Ankin kirjablogi
6. Tuijata
7. Ankin kirjablogi
11. Yöpöydän kirjat
13. Kirsin Book Club
14. Jotakin syötäväksi kelvotonta
16. Kirjaluotsi
17. Kirjaimia
19. Kartanon kruunaamaton lukija
21. Yöpöydän kirjat
24. Oksan hyllyltä
Kuva: Niina T. |
Tässä luukussa esittelen teille muutaman lastenjoulukirjan. Joukossa on kaksi muutakin kuin suomea sisältävää teosta, sillä mihinpä kieltenopettaja karvoistaan pääsisi.
Sven Nordqvist - Joulupuuro (Tammi 2006)
Parhaiten Viirusta ja Pesosesta tunnettu kirjailija Sven Nordqvist on kirjoittanut jouluisen tonttutarinan. Tarinan on suomentanut Tittamari Marttinen.Perinteisiin kuuluu, että tonttu-ukolle jätetään lautasellinen puuroa jouluna. Tonttumuori kuitenkin tietää, että ihmiset takuulla tänä vuonna unohtavat asian ja siitäkös mekkala syntyy! Niinpä muori punoo suunnitelman.
Tarina pohjautuu selkeästi kansanperinteeseen tontuista. Kirjassa joulupukki on pukiksi pukeutunut ihminen ja uusi villitys. Pukin saama huomio näyttää olevan pois perinteisiltä tontuilta. Hieno tarina ja kuvitus!
Nordqvistin kuvitusta |
Annette Amrhein ja Sabine Straub - Metsänväen joululaulu (Mäkelä 2021)
Alun perin saksankielinen teos on syntynyt suomeksi suomentajien Seija Kallisen (itse teksti) ja Minna Ihatsun (laulun sanat) kynästä. Ehdottomasti koko pikkuväelle sopiva joulukirja. Tässä ei ole mitään synkkää tai vaikeaa, vaan kaikki on puhdasta iloa ja viattomuutta alusta loppuun.
Metsänväki päättää yllättää joulupukin kiitoslaululla. Vikke-orava on vieraillut ihmisten luona ja kuullut heidän valmistelevan lauluja ja runoja pukkia varten. Niinpä metsän eläimetkin päättävät toteuttaa saman. Lauluksi valitaan Joulupukki, joulupukki ja siihen väsätään uudet sanat.
Sabine Straubin kuvitusta |
Juris Zvirgzdiņš ja Evija Stukle-Zuitiņa - Ensimmäinen joulukuusi / Pirmā Ziemassvētku eglīte / The First Christmas Tree (Paperiporo 2016)
Tarinan on kääntänyt suomeksi Mirja Hovila ja englanniksi Seppo Hovila.
Tämä latvialainen joulutarina on pienimmille turhan hurja. Eletään vuotta 1510 Riiassa. Matias asuu sairaan äitinsä kanssa siellä ja on mestari Johanneksen oppipoika. Hakiessaan kuusta ja katajanoksia Matias kohtaa hurjia ilmiöitä, kuten suden ja ryövärit. Mutta mitäs sitten tapahtuu, kun päästään takaisin kaupunginmuurien suojaan?
Täytyy sanoa, ettei tarina tuntunut samalla lailla jouluiselta kuin nämä muut. Köyhyyden ja vaarojen vuoksi kirjassa oli aika hurja tunnelma. Tarina kuitenkin pohjautuu ainakin jossain määrin historiaan: tarinan mukaan ensimmäinen joulukuusi koristeltiin Riiassa 1510, mistä alkoivat uudenalaiset jouluperinteet.
Valitsin kirjan monikielisyyden vuoksi ja siinä suhteessa se onkin kelpo teos. Latviaa en edes yrittänyt katsella, kun en kieltä osaa sanaakaan. Jonkin verran vertailin suomea ja englantia. Mainio kielikylpykirja!
Vertailua eri kielissä |
Mauri Kunnas - Wo der Weihnachtsmann wohnt (Otava 2011)
Monelle suomalaiselle Mauri Kunnaksen kirja Joulupukki on varmasti tuttu. Tässä luukussa tutustummekin nyt saksankieliseen käännökseen, jonka ovat tehneet Anu Pyykönen-Stohner ja Friedbert Stohner.Kirja kertoo siitä, miten Joulupukki ja Joulumuori ja tontut valmistautuvat aattoon. Kunnas esittelee erilaisia työpajoja, joissa lahjoja valmistetaan. Saamme tietää, että tonttulajeja on monta. Sitä ei kuitenkaan paljasteta, että miten Joulupukki tonttuineen onnistuu viemään lahjat kaikille lapsille yhden illan aikana.
Kirja sopii mielestäni saksan alkeet osaavalle, iästä riippumatta. Vaikeita sanoja on, mutta ne aika hyvin paljastuvat kontekstista ja kuvituksesta. Loistava idea kielikylpyillä on ottaa rinnalle suomenkielinen alkuperäisteos ja vertailla kieliratkaisuja keskenään.
Käännöksestä huomioin sellaisen asian, että Joulumuori on patavanhoillisesti Frau Weihnachtsmann eli Rouva Joulupukki! Ilmeisesti saksassa ei ole Muorille omaa sanaa. Saamme olla onnellisia siitä, ettei meillä ole samalla tavalla sukupuolitettua kieltä kuin monilla muilla ihmisillä.
Mauri Kunnaksen kuvitusta |
Tony Wolf ja Andy Magoo - Joulukalenteri - 24 kertomusta joulun odotukseen (Valitut Palat 2001)
Tony Wolfen kuvittama ja Andy Magoon kirjoittama Joulukalenteri koostuu 24 pienestä kirjasesta. Ne on suomentanut Leena Taavitsainen-Petäjä. Minitarinoissa metsän eläimet seikkailevat ja tarinat on tarkoitettu joulun odotukseen.
Sain tämän kirjan isotädiltäni lapsena. Onneksi kaikki kirjaset ovat tallella! Jouluperinteisiin kuuluu ripustaa ainakin osa kirjoista joulukuuseen. Suloisia ja kauniisti kuvitettuja tarinoita.
Kiitos ajastanne!
Huomisen luukun meille tarjoaa Kirjasähkökäyrä-blogin Mai.
EDIT: Annette Amrheinin sukunimi korjattu oikeaksi.
Kommentit
Straubin kuvitus on suorastaan herkullista ja Mauri Kunnas nyt on ihan oma hyväntuulinen lukunsa kirjallisuudessamme Joulupukkeineenkin.
Tuo vanhoillinen Frau on saksankielessa aikasen pysyväinen "kunnioittava" etuliite eikä positiiviselle ja lämminhenkiselle suomen sanalle muori löydy käännöstä, sillä alte Frau ja das Weib ovat molemmat negatiivissävyisiä: akka ja ämmä ynnä jälkimmäinen vanhentunutta kieltä:)
Takkutukka: Kiitos!
Näinhän se on, olisi kauheaa jos Muori parkaa olisikin nimitetty das Weibiksi! :D
Mai: Kiitos! <3
Kirjarikas elämäni: Tuo latvialainen kirja ei paksu ole, joten kaikin mokomin vaan lainaamaan/varaamaan kirjastosta! :) Tuo joulukalenterikirja on ihana, mutta varmaan saavuttamattomissa, kun on joku Valittujen Palojen tuolloinen julkaisu.
LauraKatarooma: Laitoin luukun 17 varatuksi sinulle.
Minuakin huojentaa että suomi ei ole niin sukupuolitettu kieli kuin saksa. Saksassa herroitellaan ja rouvitellaan koko ajan eikä muunsukupuolisille ole pronominia. Siinä sitten yrittää puhua sukupuolineutraalisti.