Ankin kirjablogi

Vaikka olen ollut blogissani vaiti kuin muuri, sain ihanan tunnustuksen Annika K :lta! Kiitos tuhannesti! :) Älkää huoliko, luen kyllä koko ajan ja mielenkiintoista kirjaa luenkin. :) Tunnustuksen säännöt menevät näin 1. kiitä tunnustuksen antajaa 2. jaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle 3. ilmoita näille kahdeksalle tunnustuksesta 4. kerro kahdeksan satunnaista asiaa itsestäsi Tässäpä pari faktaa: 1. Tämä syksy on ollut varsinainen mullistusten kausi. Seksuaalinen identiteettini meni uusiksi odottamattoman ihastumisen myötä. 2. Olen sen ihmisen myötä oppinut pitämään aina vain raskaammasta musiikista, varsinkin black metallista. 3. Black metallin lisäksi olen hurahtanut täysin Turmion Kätilöihin, mitä en olisi kyllä ikinä uskonut. Olen suhtautunut bändiin hyvin epäluuloisesti ja torjuvasti sen maineen vuoksi (ja välispiikkien...). 4. En ole enää ollenkaan varma, onko toimittajan ammatti kuitenkaan minua varten.  5. Huomaan saaneeni äidin piir...

En ole viime aikoina päivittänyt blogiani kovinkaan ahkerasti. Syynä on ennen kaikkea se, että elämässäni on ollut aikamoista myllerrystä, hyvässä ja huonossa. Olen myös lukenut vähemmän. Suurin osa lukemastani on ollut tietokirjoja, joista on minusta työlästä blogata mitään.       Toisaalta asetan itselleni kauheat paineet bloggaamisen ja lukemisen suhteen. Olen hiljalleen alkanut ymmärtää, että enemmän voikin olla vähemmän. Luen niin nopeasti, etten saa pureskeltua lukemaani kunnolla. Olen toki luonnostanikin nopea lukija, mutta tahallinen hidastaminen voisi tehdä hyvää. Olen ajatellut heittäytyväni aivan mahdottomaksi ja lukea niin hitaasti kuin mahdollista ja mahdollisesti tekemään muistiinpanoja sekä laittamaan muistilappusia kirjan väliin. Kaipaan perusteellisuutta ja hiomista. Olen elämässäni tietyissä asioissa vauhkonnut ympäriinsä, henkisesti ainakin. Sitä paitsi YO-lukeminen on taas aivan kulman takana ja vie todennäköisesti valtavasti aikaa ja energi...

Huipputiiviin lukukuukauden jälkeen käteen jää tulokseksi: Jeffrey Kottler - Kyynelten kieli Anna-Liisa Valtavaara - Kiltteydestä kipeät Sentään kaksi kirja luettuna, joista ensimmäistä en jaksanut arvioida... Hieno kirja kylläkin, auttaa itkemiseen liittyvissä ongelmissa ja tarjoaa mielenkiintoista tietoa eri kulttuurien tavoista itkeä. Tämä ei tarkoita sitä, ettenkö olisi lukenut yhtään enempää. Minulla on vain ollut todella monta kirjaa kesken, joita olen vuoron perään lukenut. Kiltteyskirjasta lupaan kyllä kirjoittaa. Saa nähdä, tuleeko tästä kuukaudesta edellisiä parempi, kirjallisesti siis. Vai pitäisikö laittaa taas tauolle, kuten kevättalvella? En mielelläni rupeaisi siihen taas, mutta kun tekstiä ei nyt synny eikä kommentoinkaan ole kovin suurta...

Kyllä näkyy YO ja kaikenlaiset ahdistukset, masentelut ja itsetutkiskelut blogissakin. Vain yksi bloggaus! Suoraan sanoen en ole tainnut lukea Sudenveren lisäksi kuin yhden tietokirjan. YO-lukemiston lisäksi se johtuu triljoonasta kesken olevasta ja limittäin luettavasta kirjasta sekä lukulaiskuudesta. Joskus näinkin. Nyt tunnen mukavaa hurmosta, koska kokeet on tehty (perjantain isoa enkun sanaria lukuun ottamatta...) ja voin viimein keskittyä täysillä hetkisen juuri siihen lukemistoon, joka sattuu kiinnostamaan.     Luvun alla on useampiakin tietokirjoja eri tunteisiin liittyen, joita voisin ainakin hieman käsitellä täällä. Se on toisaalta pelottavaa, koska teksteistä tulee todennäköisesti erittäin henkilökohtaisia enkä ole aivan varma, haluanko ottaa sellaista askelta. Pidän blogiani kuitenkin julkisesti nimelläni ja kuvallani ja täällä käy todennäköisesti tuttuja. Miten paljon haluan esimerkiksi koulukaverieni tietävän minusta? Toisaalta paljastaminen saattaa vapauttaaki...

"Siiri hymyili arvoituksellisen tyytyväisenä. "Mikä on ihminen?" Suoristauduin tuohtuneena. Siiri jatkoi: "Jos joku sanoo olevansa ihminen, eikö hän silloin ole ihminen? Mikä muu hän olisi? Koirako?" "Ei sitä voi olla jotakin vain sanomalla olevansa jotakin..." "Millä muulla tavalla voi olla jotakin kuin sanomalla olevansa jotakin?" Siiri hymyili. "Minä olen biseksuaali ja minä olen pakana. Mitä sinä olet?"" Jenny Kangasvuon esikoinen Sudenverta (Teos 2012) on kirjasyksyni yllättäjä. En ollut aiemmin edes kuullut tällaisesta kirjasta ja otin sen uteliaana tutkittavaksi kirjaston uutuushyllystä. Olin aika skeptinen ihmissusi-teeman suhteen, mutta kun kirja oli aikuisten puolella, aloin lukea.      Onneksi luin! Sudenveri on erilainen ja raikas sukusaaga. Joukko ihmisiä on sekä susia että ihmisiä, ja he voivat muuttaa hahmoaan aina halutessaan. Heidän keskuuteensa syntyy kuitenkin säännöllisesti niitä, jotka ovat puol...

Elokuu oli kyllä lukemisen suhteen köyhä, luin vain muutaman kirjan. YO-kokeisiin lukeminen verotti romaanien lukemista odotetusti, kun en aina jaksanut paneutua enää muuhun lukemistoon. Eipä tuo mitään, olihan heinäkuu sentään aivan omaa luokkaansa luettujen määrässä. Olen tyytyväinen näihinkin, koska hyviä kirjoja tuli luettua. Juhani Laakso - Mielen taito Peter Høeg - Norsunhoitajien lapset Anu Holopainen - Matkalaiset Mielen taitoa en sitten kuitenkaan tuonut blogiini, vaikka ensin meinasin. Se ei vain tuntunut sitten tarpeelliselta. Siinä käsitellään tietoisuutta ja sen oppimista, hyväksymistä. Kelpo kirja, jolta tosin odotin enemmänkin (liikaa?).      Norsunhoitajien lapset kurottelee parhaan kirjan sijaa. Se yksinkertaisesti oli hieno ja hauska kirja. Romaani juuri oikealla hetkellä! Suosittelen suorastaan epätoivon vimmalla, jotta te kaikki pääisisitte siitä osallisiksi.      Matkalaiset oli myös miellyttävä lukukokemus ja hyvä päätös ...

Sain tämän ihanan tunnustuksen Kuuttarelta ! Kiitos ja kumarrus, piristää kummasti mieltä. :) Olen nyt tylsä ja laiska enkä jaa eteenpäin, koska varsin moni on jo tämän kyseisen lappusen saanut. Saa kyllä jakaa minun blogistani vapaasti.