maanantai 8. marraskuuta 2010

Puolihäpeilevä tunnustus ja monta kirjaa kesken -syndrooma

Katselin äsken blogini tilastoja - mikä hieno ominaisuus muuten! - ja huomasin jonkun löytäneen tänne sanaparilla "seksuaalinen valta". Tämä onkin tunnustukseni: en minä jaksanut sitä lukea. Ei pitäisi arvostella lukematta, mutta ette usko miten puiseva se oli! Kamalan tieteellisen mutkikasta moninaine viitteineen. Tietenkään viitteet ja lähteet eivät ole pahasta, päinvastoin, mutta lukion ykköselle se on turhan haasteellista luettavaa. Olenko vain tyhmä, vai miksen tajua miksi Laasanen on ehdoin tahdoin tehnyt kiinnostuksen kohteestaan niin vaikean? Kuvittelisin kuitenkin, etteivät kohderyhmänä ole pelkästään korkeakoulutetut.
Enkä voi olla mainitsematta, että koko miesasiamiesten touhu näyttää usein hölmöilyltä. Miten joku parisuhdemarkkinateoria edes tasa-arvoon lopulta liittyy? Helvetillinen se on kyllä nimenä...

Ja tästä pääsenkin sujuvasti murehtimisen aiheeseeni eli ns. "monta kirjaa kesken - syndroomaan". Minulla siis on useampi kirja kesken, eri aikoina kirjastosta lainattuja ja pelkään pahoin etten saa niitä luettua. Katson blogiani ja ahdistun, kun viimeisimmästä kirjapäivityksestä on niin kauan, kohta kaikki unohtavat minut. Ja olen laiska ja huono ihminen, kun olen niin paljon netissä enkä lue lainaamiani kirjoja ja ja...
Auttakaa!

5 kommenttia:

Hreathemus kirjoitti...

No jaa, jos yhtään helpottaa, niin itsellänikin on joskus tällainen olo. Silloin pysähdyn miettimään, miksi asennoidun blogiini kuin työhön jossa joku odottaa minulta jotain, etenkin kun blogin koko perusajatus on epäsäännöllisen säännölliset päivitykset! Ei sua nyt niin nopeasti unohdeta ja deletoida suosikeista ja luettavien listoilta. :)

Ja mitä tulee in between -syndroomaan... mitä väliä. Saahan kirjastosta lainattua sa moja kirjoja myöhemmin uudestaankin. Tai sitten voit yrittää saada kiinni lukemisen päättämisestä lukemalla jonkun lyhyen kirjan. Kokeile vaikka Epätavallista lukijaa. Hauska ja lyhyt.

Kerro toki, miten jumin epäjumiutuminen etenee. Tsemppiä! :)

almafiina kirjoitti...

Huh, kiitos Hreathemus, viimein järjen ääntä! :D Kiitos sanoistasi, olen päässyt nyt ahdistuksestani.<3

Salla kirjoitti...

Mä en ole lukenut Henry Laasaselta muuta kuin monen monta mielipidettä Hesarin mielipidepalstata, minne hän aika ajoin tilittää näitä juttuja. Ja jopa niin lyhyet tekstit ovat olleet välillä puisevia ja paperinmakuisia! Ei ihme ettet jaksanut jatkaa kirjaa...

Lukumotivaatiot menee aalloissa ja minulla ainakin asiaan vaikuttaa se, mitä kaikkea muuta elämässä on meneillään. Arkikiireen keskellä on helpompi lukea jotain lyhyttä ja helposti lähestyttävää, kuin kauhean paksuja juttuja. Voin suositella sarjakuvia ja (lyhyitä) runokokoelmia, niillä on hyvä käynnistellä lukukoneistoa...

myytinmurtaja kirjoitti...
Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.
myytinmurtaja kirjoitti...

Itselläni on ollut luvuton ;-) määrä kirjoja kesken siitä asti kun ylipäänsä aloin omin päin lukea. Kesken ne varmasti kaikki minulta jäävätkin: Sehän on vaan elämää. Itse olen myöhemmin ihan tietoisesti opetellut sen taidon, että jos kirja on mielestäni turha tai huono - tai ei vaikka vain sovi elämäntilanteeseeni juuri sillä hetkellä - niin aivan surutta jätän sen kesken. Miksi lukea pakolla? Elämä on lyhyt ja hienojakin kirjoja niin paljon! :-)

Mitä tulee pseudotieteellisiin teorioihin, luulen vastaavien väsääjien yksinkertaisesti vaan hakevan teksteihinsä arvovaltaa yltiövaikealla kielellä. Olen joskus lukenut horoskooppi- tai hömppätiede- tai ihmemuotidieettielämänihmissuhdetapamuutos-kirjoja, joissa sisällön puute haudattiin juurikin jargoniin ja puisevaan mukatieteeseen.

(Hyvät populaaritieteelliset teokset ovat sitten erikseen. Minusta sellaisen tekijä on sitä taitavampi, mitä selvemmin ja ymmärrettävämmin hän tuo vaikkapa oman tutkimuksensa maallikkolukijan ymmärrettäviin.)