Ken Follett - Taivaan pilarit

 "Tähän hetkeen saakka hän oli uskonut että hän ja hänen kaltaisensa olivat voitolla. He olivat saavuttaneet joitakin huomattavia voittoja viimeisen puolen vuosisadan aikana. Mutta nyt kun hänen elämänsä lähestyi loppuaan, hänen vihollisensa olivat todistaneet ettei mikään ollut muuttunut. Hänen voittonsa olivat olleet väliaikaisia, hänen etenemisensä pelkkää harhaa."

Ken Follettin jo klassikkoasemaan kivunnut teos Taivaan pilarit (WSOY 1990, suomentanut Anu Niroma) on keskiaikaiseen Englantiin ja tarkemmin Kingsbridgeen keskittyvä eeppinen kertomus taivaallisesta katedraalista ja kaikki esteet ylittävästä rakkaudesta. Keskiössä on muutama ihminen yhteiskunnan eri tasoilta. Alimmalla portaalla on Tom Rakentaja perheineen, keskellä kunnianhimoinen munkki Philip ja ylimmällä oksalla jaarli William sekä hänelle kihlattu jaarlintytär Aliena. Kaikki nämä ihmiset vaikuttavat jossain vaiheessa toistensa elämiin ja mukaan tulee pian Tomin uusi puoliso Ellen ja tämän poika Jack. 

Kirjan taustalla on sekava poliittinen tilanne, jossa kaksi ihmistä taistelee Englannin kruunusta. Kirjan prologi sijoittuu jo vuoteen 1123, mutta varsinainen seurattava kertomus alkaa vuosista 1135-36. Kun liki tuhat sivua myöhemmin ollaan vuosissa 1170-74, on Kingsbridgessä ja sen asukkaille tapahtunut pökerryttävät määrät hyviä ja huonoja asioita. Philip on hurskas ja eteenpäin pyrkivä mies, jonka unelma on rakentaa suuri katedraali. Aluksi haave näyttää täysin mahdottomalta köyhälle pikkuluostarille, mutta haave saa tuulta siipiensä alle. Kirjan olennainen jännite on seurata, miten Philip saa edistettyä katedraaliasiaa hiukan ja William piispa Waleranin tuella taas yrittää tuhota koko hankkeen. Tässä kamppailussa rakentuu tietynlainen tarinan filosofia, jossa edistyksellinen älylliseen ja rauhanomaiseen ajatteluun pyrkivä suunta ottaa mittaa vanhasta raakuuteen ja väkivaltaan perustuvasta mahdista.

Follett on rakentanut hahmonsa huolella. William on täysin vihattava psykopaatti, mutta häneen on silti saatu täysin inhimillisiä sävyjä, jotka tekevät hänestä lopulta paljon moniulotteisemman ihmisen. Edes edistyksellinen Philip ei ole täydellinen, vaan tarinan edetessä hänen luonteestaan aukeaa myös vähemmän mairittelevia sävyjä. Kirjan hahmot tuntuvat oikeilta ihmisiltä, ja tarinaa tuli luettua välillä hirveän jännittyneenä kun erilaisia juonitteluja ja käänteitä riitti.

Luin tätä tiiliskiveä vähän kerrassaan marraskuun lopusta eiliseen päivään asti, keskimäärin noin kymmenen sivua päivässä. Strategia osoittautui erinomaiseksi, sillä kirja edistyi jatkuvasti vähän kerrassaan ilman liiallisia suorituspaineita. Oli myös varsinkin aikaisten aamujen ilo lukea vähän aikaa ennen töihin menoa tätä mainiota opusta ja hetkeksi rentoutua ennen työsuoritusta. Pidin tästä kirjasta todella paljon ja on vähän surullista luopua siitä. Onneksi kuitenkin kyseessä on sarja ja voin lainata kirjastosta seuraavan osan.

Haasteet:

Helmet-lukuhaaste 2024: Kohta 21. Kirjasta on tehty TV-sarja

Helmet-lukuhaaste 2015: Kohta 1. Kirja kirjailijalta, jonka tuotantoa et ole lukenut aiemmin