sunnuntai 20. toukokuuta 2012

Jone Nikula - Rauta-aika ~ Suomimetallin historia 1988-2002

Rauta-aika on tiivis katsaus metallimusiikin historiaan Suomessa aina Stonesta Nightwishiin. Kaikki kärkinimet käydään läpi ja mukaan on mahtunut pari ei niin tunnettuakin yhtyettä. Selvitys alkaa siis vuodesta 1988, jolloin speed metal -yhtyeet aloittavat toimintansa aina vuoden 2001 loppuun, jolloin sekä koti- että ulkomailla menestyvä metallisukupolvi on jo syntynyt ja voimissaan.
     Tässäpä täydellinen kirja juuri minulle! Olen kuunnellut metallia 10-vuotiaasta, siis vuodesta 2004. Ajatella, 8 vuotta jo! Oma tieni taisi alkaa sukupolvelleni tavanomaisesti: ensimmäinen ja herätyksen aiheuttanut bändi oli Nightwish. En ollut koskaan ennen kuullut mitään vastaavaa. Matkani yhtyeen kanssa alkoi Oceanbornista ja voin melkein kymmenen vuotta myöhemmin runsaasti alan bändejä kuunnelleena sanoa, etten vastaavaa ole kuullut edelleenkään. Toki hirveästi ihanaa ja upeaa musiikkia, valtavasti erilaisia alagenrejä, mutta Oceanborn on niin omanlaisensa, ettei sentyyppistä musiikkia voi kukaan tehdä.
     Kirjassa oli paljon aivan uusiakin nimiä ja nimenomaan sellaisia yhtyeitä, jotka tiesin nimeltä, mutta joita en ole ikinä kuunnellut. 80-luvun loppu ja 90-luvun alku ovat itselleni todella tuntemattomia alueita enkä ole sen ajan yhtyeitä kuunnellut oikeastaan ollenkaan. Oma kiinnostukseni on vahvasti 2000-luvussa ja 90-luvun lopussa. Nyt ajattelin kuitenkin tutustua pariin bändiin vähän paremmin ihan jo yleissivisyksen kannalta. :D
     Paitsi itse yhtyeistä, kirjassa kerrotaan aivan lapsenkengissä olleesta levy-yhtiöiden toimista. Nykyään jo suorastaan legendaarinen Spinefarm on ollut vaatimaton 1-2 hengen postimyyntifirma. Melkein kukaan ei uskaltanut pistää suomalaisiin metallibändeihin rahaa, jotta ne olisivat voineet kunnolla pyrkiä ulkomaille. Nykyäänhän juuri Suomen metallibändit ovat suurimpia vientiyhtyeitämme maailmalla ja aika isokin osa muiden mielikuvaa meistä. Tarja Halosta tai Sauli Niinistöä tuskin tiedetään Etelä-Amerikassa tai Japanissa, Nightwish, Stratovarius ja Children of Bodom taas sitäkin paremmin.
      Kirjassa on puutteensakin. Miten on mahdollista, että yhden skenen tunnetuimman henkilön, Alexi Laihon nimi on läpi kirjan Alex? Mies on käyttänyt muotoa Alexi koko uransa ajan enkä käsitä, miten Nikula olisi tehnyt moisen mokan. Liekö jonkun muun moka? Jälkeenpäin ihmettelin myös sitä, että folk metal loisti poissaolollaan. Onko se niin uusi alagenre, ettei siitä ole ollut mitään mainittavaa ennen vuotta 2002? Voihan näinkin tietysti olla.
      Oikein mukava historiikki. Aika lyhyt, mutta Suomen oloista tuskin on tuohon mennessä ollut paljon enemmän kerrottavaa. Suosittelen kaikille metallimusiikista pitäville! Nikulan kuivahkolla huumorilla ryyditettyä tekstiä on helppo lukea.

2 kommenttia:

Hreathemus/NDSL kirjoitti...

Tsau! Minullakin alkoi Nightwish-tuttavuus Oceanbornista! Tavallaan se on edelleen minulle SE Nightwish-levy, ja sitä tulee edelleen melko säännöllisesti kuunneltua.

Japanissa on tunnettu myös Sonata Arctica, jota varmaan Nikula myös käsitteli. Kuuntelen juuri tyyppien uusinta levyä ja aika soppa on keitetty. Suuret plussat tosin eräästä sir David Attenborough -sitaatista, peukkua Kakolle tästä!

Minäkään en usko, että Alexi miinus i olisi Nikulan moka. Luultavasti hän tuntee henkilökohtaisesti suurimman osan Suomen metallibändeistä, joten eiköhän liene kustantajan puolella tullut virhe. Taidanpas ottaa lukulistalle kesäksi Kaaoksen ruhtinoiden kaveriksi. :)

PS: Joko olet tutustunut Epican uusimpaan? Oikein jees kokonaisuus, vaikkei ihan edellisen tasoa minusta olekaan!

Anki kirjoitti...

Heipä hei!
Juu, Sonata on tuttu pintapuolisesti, jostain syystä sitä vain ei muista kuunnella! Mutta hienoja biisejä heillä on, uusimpaan en tosin ole ehtinyt vielä tutustua.
Epican uusimman olen kuunnellut kerran läpi ja täytyy sanoa, ettei ensimmäinen kerta kauheasti vakuuttanut. Tosin parhaimmat levythän aukeavat vasta monien soittokertojen jälkeen.
Oletko muuten kuinka aktiivinen Bodomin suhteen? Muistelen sinun laitteneen jonkin heidän biiseistään haasteeseesi.