maanantai 5. marraskuuta 2012

Erotiikka + "korkeakirjallisuus"= mahdoton yhtälö?

Vinttikamarissa-blogin lukulistapostaus kirvoitti mieleeni erinäisiä kysymyksiä liittyen erotiikkaan kirjallisuudessa. Esitin muutamia kysymyksiä ja havaintoja kommenttilaatikkoon, mutta toivomaani keskustelua ei ainakaan tätä kirjoittaessani ole syntynyt. Päätinkin siis kirjoittaa aiheesta oman postauksen, koska sen se mielestäni ansaitsee.
      Kuluva syksy on tuonut teemaa esille E. L. Jamesin kohutun ja miljoonia myyneen 50 Shades of Greysin tultua myös suomalaisten lukijoiden saataville. Tuota eroottista romaania on käsitelty useammassakin kirjablogissa enkä ole hurraa-huutoja pahemmin kuullut. Sinänsä en voi ottaa juuri tähän kirjaan kantaa, koska en ole lukenut sitä (vielä). Kuitenkin joidenkin bloggaajien suhtautuminen on mietityttänyt minua.
      Tuntuu, että useampakin selitteli kirjan lukemista hieman nolona. "Enhän minä yleensä nyt tämmöistä lue" vaikutti olevan ydinajatus. Toisaalta taas Shadesia moitittiin huonosta laadusta ja liiasta pituudesta. On kuitenkin mielenkiintoista pohtia, miksi niin moni tuntuu häpeilevän eroottisen kirjan lukemista. Mitä häpeiltävää siinä on? Onko kyseessä juuri 50 Shadesin roskakirjan maine vai jokin muu? Koetaanko vähänkin seksiin tai pornografiaan liittyvä aineisto vääränä?
      Itse ihmettelen häpeän tunnetta asiassa, johtui se sitten mistä tahansa. Ei minusta ole ollenkaan tyhmää tai väärin lukea vähän "halvempaakin" kirjallisuutta, jos se sattuu miellyttämään. Yleensä se vielä myykin valtavasti eli kirjojen ystävä ei ole lainkaan yksin, jos nyt suosituimmuudesta halutaan tehdä argumentti. Muistan hyvin kutkuttelevan tunteen mahanpohjassa, kun yläasteen lopulla luin Jude Devereaux'n historiallisia aatelispokkareita. En tiedä, luetaanko niitä nyt varsinaisesti erotiikkaan, mutta sitä niissä (muun muassa) oli. En tosin osaa sanoa, miten suhtautuisn niihin nyt, mutta kyllä niillä ehdottomasti paikkansa on.
       En myöskään ymmärrä täysin erotiikan häpeilyä. Himoja on meillä kaikilla ja seksuaalisuus nyt on iso osa ainakin useimpia ihmisiä. Mikäpä olisi mukavampi ja turvallisempi tapa tutustua siihen ja nauttia siitä kuin kirjan lukeminen? Itse voin myöntää lukevani myös sitä ihkaoikeaa pornoa ja kirjoittavanikin joskus. Ne ovat minulle luvallisia nautinnon välineitä tarvittaessa. Olen saanut itsestäni selville paljonkin sitä kautta, mikä lienee vain plussaa. Hyvin kirjoitettu seksikohtaus on mielekästä luettavaa, siksi vaikeaa sellaisen tekeminen on.
       Vai onko juuri Shadesin S/M se, joka saa ihmiset punastelemaan ja nolostelemaan? Sadomasokismihan poistettiin vasta viime vuonna sairauksien listalta, joten aihe voi tietysti olla arka. Minä puolestani innostuin, kun kuulin että olisi saatavilla kirja, jossa sitä on. Yleensä kun sellaista materiaalia on etsittävä netin ihmemaailmasta. Intoani on kyllä tosin laimentanut tosiseikka, että henkilöt pohjautuvat Twilightiin, koska en voi sietää kyseistä kirjasarjaa. Onko seksin valtavirrasta poikkeaminen pelottavaa? Löytääkö itsestään jotain, mitä ei ollut ennen tiennytkään tai ainakaan suostunut myöntämään?
        Odottelen mietteitänne näppäimistö kuumana! ;D

24 kommenttia:

Ahmu kirjoitti...

Mielenkiintoinen pohdinta, vastasinkin kommenttiisi Vinttikamarissa, mutta ei siitä tainnut sen enempää keskustelua viritä.

Huomain itse 50 Shadesista kirjoittaessani, miten moni bloggari kommentoi, että ei lue kyseisen kaltaista kirjallisuutta, tai että ei aio kyseiseen kirjaan tarttua. Uskon että 50:n kohdalla ennakkoluuloja herättää nimenomaan huonoksi haukuttu kieli. Kirja ei kieltämättä kielensä puolesta ollut mitenkään ansiokas, varsinkaan kun se selkeästi kopioi Houkutus -sarjan teemoja. Mielestäni se oli kuitenkin ihan mukaansatempaava, jos kaikkien kömpelyyksien ja maneerien ei antanut häiritä.

Mielestäni aika masentavaa 50:ssä on se, että S/M mieltymykset selitetään lapsuuden traumoilla, joiden takia tällainen taipumus on toiselle keskeiselle henkilöhahmolle syntynyt. Päähenkilö sitten tietysti yrittää parantaa toista tästä traumastaan. Aika rumaa puhetta sellaisille ihmisille, joilla on ihan terve suhtautuminen erilaisiin mieltymyksiin. Siksi en ihan usko, että ko. kirjasarjaan liittyvä ennakkoluulo ja jopa pöyristys liittyisi niinkään seksiin, vaan kaikkeen siihen muuhun, jonka ympärille kirja on rakennettu: rumaa vallankäyttöä, nuortenkirjasensaatiosta lainailua ja jokseenkin huonoa kieltä. Ja sitten on tietenkin hämmentävää, että kirja näistä huolimatta puhuttaa ja saa ihmiset lukemaan.

Jännä nähdä millaisen laajemman ilmiön kirjasarja saa aikaiseksi!

Satu kirjoitti...

Kiinnostava aihe, josta minäkin toivotan keskustelun tervetulleeksi!

Omalla kohdallani asia tosin on sillä tavalla, että jos kirjaa kuvataan esim. takakannessa eroottiseksi, niin yleensä alkaa vain haukotuttaa ja lukematta jää. Olen kyllä kiinnostunut erotiikasta omassa elämässäni, mutta jostain syystä en jaksa kiinnostua siitä kirjoissa tai elokuvissa. Muistan vain harvoja seksikohtauksia joita olen lukenut oikeasti kiinnostuneena, usein vain silmäilen ne pikaisesti.

Jos 50 Shadesista lähtee liikkeelle jonkinlainen salonkikelpoisen eroottisen kirjallisuuden esiinmarssi niin minusta ei siis ilmeisesti tule genren suurkuluttajaa, mutta näkisin tuollaisen ilmiön kuitenkin positiivisena juttuna. Kaikenlaiselle kirjallisuudelle on paikkansa ja lukijansa! Ja uskon otsikon yhtälön olevan aivan mahdollinen.

Lumira kirjoitti...

Mä luin pätkän 50 shadesin kakkososaa ja huh, se oli kyllä paikoitellen melko kökköä. Varsinkin kun on itse lukenut jo vuosia eroottista tekstiä/pornoa. Enemmän tai vähemmän laadukkaasti kirjoitettuna.

Oon huomannut myös tuota, että mainitaan kyseisen kirjan lukemisesta, mutta sitten vakuutellaan, että en mä yleensä. Ehkä seksuaalisuus ja erotiikka on kuitenkin vielä tabu jossain määrin? Omalla kohdalla se on ihan luontevaa, niin vaikea jotenkin suhtautua moiseen häpeilyyn.

pihi nainen kirjoitti...

Minä kyllä uskon, että kirjabloggajat eivät oikeasti välttämättä lue sitä genreä tiuhaan. En oikeastaan minäkään (olen kyllä lukenut Twilight-sarjan ja Sookie Stackhouse-sarjaa, aion varmastikin lukea myös 50 Shadesia). Kaikki eivät välttämättä yksinkertaisesti tunne tarvitsevansa pornoa (eikä kyse ole häveliäisyydestä). Peukutan vahvasti kirjallisuuspornon puolesta, se ei satuta ketään.

Korkeakulttuurisesta kirjallisuuspornosta mieleeni tulee ainakin Olemisen sietämätön keveys. Tämä varmasti jakaa mielipiteitä?

pihi nainen kirjoitti...

Tuntuu, että kaikki kirjallisuusporno on naisille kohdistettua. Missä luuraa miesten kirjallisuusporno?

Jami kirjoitti...

Itse tulen harvemmin erotiikkaan kirjallisuudessa törmänneeksi ja silloinkin se jää lähinnä pintapuoliseksi mässäilyksi. Minulle ei ole ongelma lukea sitä, enkä usko että on kovin monelle muullekkaan. Veikkaan että varsinainen vaikeus on asian esittäminen blogissa tmv valossa, joka ei saata kirjaa eikä sen lukijaa "huonoon valoon".

Vaikka netissä jossain määrin anonyyminä liikutaankin, tunnistetaan bloggareita myös arkielämässä. Kun mielipiteet ja ajatukset pystytään yhdistämään suoraan johonkin tiettyyn henkilöön kasvaa myös kynnys puhua tuntemuksistaan avoimesti. Varsinkin jos kaverit ja perheenjäsenet lukevat blogia, tuntuu varmasti vaikealta todeta että hei minäpä luin pornoa ja se oli helvetin mahtavaa.

Yksi vaikenemisen syy mille heitän painoa on myös kirjabloggareiden tausta. 2000-luvun teininä seksuaalisuus on minulle - ja sinulle - varmasti huomattavasti avoimempi asia kuin monelle muulle, nuoruutensa parikymmentä vuotta sitten viettäneelle. Nuoret puhuvat seksistä avoimesti ja jakavat kokemuksiaan, joten erotiikasta puhuminen netissä tuntuu varmasti myös huomattavasti luontevammalta kuin niille, joille se ei ole ollut osa jokapäiväistä elämää. Ikärasisti en halua kuitenkaan olla ja voi olla että arvaukseni meni muutenkin ihan metsään joten korjatkaa jos olen väärässä.

Salla kirjoitti...

Korkeakirjallista erotiikkaa edustaa ainakin Decamerone, joka sentään lasketaan maailmankirjallisuuden klassikkojen joukkoon. :)

pihi nainen kirjoitti...

Jami voi olla ihan oikeilla jäljillä. Jo kymmenessä vuodessa on tapahtunut isoja muutoksia. "Toisella kierroksella" olevat tutut ovat todenneet menon seksualisoituneen sitten meidän nuoruuden. Onko tämä sitten hyvä juttu? Sitä en tiedä. Ehkä pornoonkin suhtaudutaan luonnollisemmin nuoremmassa sukupolvessa.

Sadan vuoden yksinäisyydessäkin on muuten aika kova meno. Klassikot on aika tuhmia järjestään. Sinuhe egyptiläinenkin on paikoin melko eroottinen.

Kuutar kirjoitti...

Tosiaan kiinnostava aihe, josta soisi heräilevän keskustelua enemmänkin, muutenkin kuin 50 shadesin tiimoilta. Itselläni tuo kyseinen kirja on vielä lukematta, mutta aion kyllä tarttua siihen. Aihetta en sinänsä karsasta, mutta juuri tuo paljon mollattu kieli/kirjoitustyyli on se, mikä eniten arveluttaa. Ja myös se, että kirjat tosiaan pohjautuvat Twilight-sarjaan, jota en ole lukenut enkä todennäköisesti aiokaan.

Eroottinen kirjallisuus ja erotiikka kirjoissa ei nolostuta. Voin myöntää lukevani silloin tällöin eroottisiakin kirjoja ja novelleja. Tosin on myönnettävä, että aina ne eivät ole kovinkaan korkeatasoisia.

hdcanis kirjoitti...

Just bloggasin kirjasta jonka takakannessa on Norman Mailerin blurb "There's no question that Hogg by Samuel R. Delany is a serious book with literary merit". Tosin on vähän vaikea sanoa onko se eroottinen tai pornoa, mutta joka tapauksessa kirjassa on seksiä melkein joka sivulla...
Ja Delany on muutenkin kirjoittanut aika paljon seksuaalisuudesta sen monenkirjavissa muodoissa.

Anais Nin? Henry Miller? De Laclos? Sekalainen joukko japanilaisia? Kyllähän näitä löytyy.
Minä en ole kuitenkaan 50 Shadesia lukemassa koska se on Twilight-fanfiktiota ja ilmeisesti ei ole kirjalliselta tasoltaan kovin huippua...

Katri kirjoitti...

Luen juuri Diana Gabaldonin Muukalaista, jossa on seksiä eikä siinä mielestäni ole mitään häpeilemistä. Seksillä on paikkansa siinä kirjassa ja se on vielä kirjoitettu yllättävän hyvin (joskin kirjasta noin yleisesti en ole vielä hirveästi innostunut).

Itse en halua lukea seksikohtauksia, joissa on jotain kuvottavaa (no jokainen voi kuvitella sen kuvottavuuden itse) enkä innostu kirjoista, joihin on väkisin ympätty seksiä vaikkei se toisi kirjaan mitään uutta tai muuttaisi tarinaa. Varsinainen porno minua ei kiinnosta lainkaan tai kirja, joka perustuu pelkkään seksiin.

Minusta kirjat ovat hyvä tapa opetella tuntemaan juuri itsensä tai käsitellä asioita. Tästä syystä moni varmaan nuorena haluaakin lukea kirjoja, joissa on seksiä, sillä se on turvallinen tapa lähestyä asiaa. Minä olen lukenut nuorempana "roskaromaaneja", joissa oli seksiä ja olihan ne kiinnostavia. Nyt vanhempana kun yritin lukea, niin meinasin kuolla nauruun muutaman sivun jälkeen :D Että aikansa kaikella.

Itseäni ei 50 shades kiinnosta ihan siksi, että se on tehty fanfictionin pohjalta ja perustuu tosiaan Twilightiin. Sen verran mitä kirjasta on kuullut/lukenut niin se vaan vaikuttaa suoraan sanoen aika huonolta. Enkä minä jaksa lukea huonoa kirjaa vain siksi, että siinä on seksiä. Kirjassa ei ole mitään, mikä itsäeni siis kiinnostaisi (paitsi ehkä kohu haha), mutta on kyllä kiinnostavaa kuulla mielipiteesi, jos kirjan luet :)

π kirjoitti...

Samoilla linjoilla Jamin kanssa, että erotiikkapainotteisten kirjojen vähäisyys kirjablogiskenessä johtuu varmaan paljolti bloggaajien demografiasta.

Fifty Shades on minusta mielenkiintoinen nimenomaan ilmiönä. Löysin netissä alkuperäisen fanficin, ja luin sitä jonkun matkaa.

Olen myös ihmetellyt sitä, miten moni kirjoittaa kirjasta jotenkin nolostellen tai häpeillen, ja miettinyt, johtuuko kirjan teilaaminen tosiaankin sen huonoudesta vai siitä, että aihe koetaan jotenkin kielletyksi?

Kuitenkin luettuani ficciversiota vajaat parisataa sivua huomasin että Fifty Shades on todellakin huono. Oikeasti ehkä huonointa tekstiä mitä olen lukenut.

Kirjan viehätys varmaan piileekin siinä, että se käsittelee BDSM-seksiä. Hyvin moni aikuisten kirja käsittelee ihan tavallista vaniljaseksiä (en muista olisinko lukenut yhtäkään aikuisille suunnattua kirjaa tänä vuonna jossa ei olisi ollut jonkin sortin seksiä). Mielestäni Fifty Shadesin seksikohtaukset eivät sinällään eronneet tavallisten kirjojen seksistä: ilmaisut olivat hyvin häveliäitä eikä asioita edes kuvailtu kovin yksityiskohtaisesti.

penjami kirjoitti...

Minua on aina viehättänyt kirjallisuudessa tuo klassikkoerotiikka. Eli nykyäänhän voi julkaista melkein mitä vain, mutta esim. 1800-luvulla erotiikka oli tiskin alla - tai sitten sen piti pysyä hyvin vihjailevalla osastolla. Toki kiertoilmaisuja käytetään nykyisinkin.

Kiinnostava on esimerkiksi Savukeitaan eroottiset klassikot -sarjasa julkaistu James Joycen Pyhä, rivo rakkaus. Jos haluaa lukea erotiikkaa yksinomaan kiihoittuakseen, se ei välttämättä ole oikea valinta. Mutta jos on kiinnostunut siitä, millainen merkitys seksifantasioilla voi olla paljon kirjoittavan ihmisen henkilökohtaisessa kirjeenvaihdossa, niin kannattaa vilkaista.

Kokoelman alkukirjeet edustavat romantiikkaa, mutta kun mennään pari vuotta eteenpäin, siirrytään melko roisille linjalle. Nykyisessä "vaniljaseksin" kirjallisessa todellisuudessa aiheeseen viitattaisiin eufemismilla "likainen seksi" - eli peppu kiinnostaa Joycea kovasti, eikä vain peppu, vaan myös eritteet ja sitä kautta ilmentyvä sivistyksen kulissit riisuva alhainen eläimellisyys.

Tuo kirjekokoelma tarjoaa myös mielenkiintoisen näkökulman Joycen romaaniin Ulysses (jos sen nyt vain joku jaksaa lukea ...). Ja kiinnostavaa sekin, kuinka tärkeä rooli kirjeillä ja yleensäkin seksistä kirjoittamisella tuntuu olevan Joycelle.

Paljon kirjoittavana, sanojen kautta elävänä skribenttinä tunnistan piirteen itsestäni – enkä tarkoita nyt pelkästään seksiä vaan kaikkia elämänalueita, tunneskaaloja, jne. Monet asiat jalostuvat kun ne siirtää kirjalliselle tasolle, saavat uusia sävyjä, vahvistuvat, rikastuvat.

penjami kirjoitti...

Niin, siis vielä täsmennys edelliseen: tuo kirjoituskokoelma koostuu siis JOycen vaimolleen Noralle lähettämistä kirjeistä.

Calendula kirjoitti...

Itse olen todennut, etten aio lukea 50 Shadesia ihan vain sen takia, että sitä on yksinkertaisesti moitittu huonoksi. En ehdi lukea kaikkea tarjolla olevaa hyvää kirjallisuuttakaan, joten miksi tuhlaisin heikkoa keskittymiskykyäni silkkoon?

Kyse ei edes ole siitä, etten pitäisi eroottisesta kirjallisuudesta. Pidän kyllä, luen pornoakin toisinaan. Välillä parempaa, välillä huonompaa. En hätkähdä edes S/M -leikkejä. Luin teini-ikäisenä Markiisi De Sadea (jonka nimestä sana "sadismi" tulee), ja kaikille uteliaille voin suositella sitä lämpimästi. Se on paikoitellen vatsaavääntävää, mutta etenkin se on hyvää kirjallisuutta. Ei suotta kulttimaineessaan. Tekstejä löytyy esim. täältä:
http://supervert.com/elibrary/marquis_de_sade/

Joku jo aiemmin mainitsikin Decameronen. Eikä pidä myöskään unohtaa Emmanuellea. Tai 100 tarinaa tulipunaisesta kukasta -kokoelmaa. Kyllä laadukasta erotiikkaa löytyy, jos ei halua lukea ainoastaan viimeisten viiden vuoden aikana kirjoitettuja juttuja.


" Missä luuraa miesten kirjallisuusporno? "

Tätä en ymmärtänyt. Jos hypätään kymmentä vuotta kauemmas, voisi melkein sanoa, että suurin osa erotiikasta / pornosta on ollut miehille suunnattua.

Reeta / Les! Lue! kirjoitti...

Kiinnostava aihe!

Minä olen jo vuosia ihmetellyt, miksi en löydä itseäni kiinnostavaa eroottista kirjallisuutta. Jotkut Anias Ninin novellit ovat hyviä, mutta melkein mikään muu ei ole iskenyt. Ongelma on se, että mielestäni melkein kaikki "eroottiset" tai "naisen seksuaalisuutta avaavat" kirjat kuvaavat lähes aina jonkinlaista naisen alistamista. Monet seksiä (ja erityisesti "seksuaalista etsintää") kuvaavat kirjat kuvaavat oikeastaan prostituutiota, raiskauksia tai jonkinlaista vanhempi mies-nuori tyttö -stereotypioita.

En oikeasti muista milloin olisin lukenut eroottisen kirjan aikuisesta naisesta, jolla on kiinnostava seksielämä ilman väkivaltaa. Ja olen kyllä mielestäni lukenut melkoisen määrän eroottista kirjallisuutta.

Viime vuosilta tulee nopeasti mieleen "Neiti N:n tarina”, ”Punainen mekko”, ”Sata harjanvetoa ennen nukkumaanmenoa” ja ”Catherine M:n seksuaalielämä”, jotka kaikki käsittelevät naisen alistamista tai prostituutiota. Naidaan hirveästi ympäri ämpäri ja ollaan ahdistuneita, etsitään rakkautta ja tullaan välillä raiskatuksi ja sitten lopussa löytyy joku ihana mies, jonka avulla voi lähteä seksuaalisen eheytymisen tielle.

Toinen yleinen genre ovat ne vanhemmat miehet ja nuoret seksuaalisuuteensa heräävät tytöt. Nämä ovat usein niitä kirjallisuuden klassikkoja.

Ei minulla ole mitään noita aiheita vastaan, mutta en oikeasti keksi mitä uutta niistä nyt voi vielä sanoa. Itseäni ne eivät vaan kiinnosta.

Luulisi kuitenkin, että JOKU JOSSAIN on varmasti kirjoittanut sellaisenkin eroottisen kirjan, joka olisi kiinnostava ja kekseliäs ja sen verran omaperäinen, ettei päähenkilö-naista raiskattaisi kertaakaan. Vinkkejä otetaan vastaan! ;-)

Anki kirjoitti...

Voi, miten ihanan paljon olettekaan kommentoineet! :)

Tosiaan, jos Shadesin kieli on huonoa, niin ei se lukeminen tahdo onnistua. En tosiaan voi oikein kommentoida, koska kirja(t) on lukematta.

Ja ne traumat. En muistanutkaan tuota seikkaa kirjoittaessani, luin siitä kyllä joskus jostain arviosta. Totta on, että aika masentavasta näkökulmasta asiaa tarkastellaan siinä tapauksessa!

Abiturienttina lyön itseäni henkisesti otsaan, kun en muistanut noin montaa eroottista klassikkoa. No, en kyllä ole ulkomaisia klassikoita monta lukenutkaan, mutta se nyt ei oikeastaan ole puolustus. Yleensä kun sivistynyt tietää klassikoita pääpiirteittäin ilman lukemistakin...

Luultavasti katselen ilmiötä turhan paljon nuoresta näkökulmastani. Nykyään kun kirjoitettu porno on aika lailla naisten juttu ja audiovisuaalinen pitkälti miesten. Sorruin naurettavaan ajatukseen, ettei vanhoina siveinä aikoina pornoa ollut olemassakaan! :-D

Ikäni taitaa näkyä myös laatuvaatimuksissa. Minulle ei ole niin nökönuukaa, kunhan ei kuvailla liian tarkkaan eikä käytetä liian roisia kieltä. Toiset vaatinevat laatuakin. ;)

Reeta otti kyllä hyvän näkökannan. Tosiaankin tuntuu, että paljon kirjoitetussa pornossa on juuri naisen alistamista. On minusta kuitenkin vähän tapauskohtaista, tunteeko sen osana suurta naisen alistamisen kokonaisuutta vai voiko rooliin asettua nauttimaan.

Calendula kirjoitti...

Suosittelen tosiaan lämpimästi 100 tarinaa tulipunaisesta kukasta -kokoelmaa. Siinä on katkelmia eroottisen kirjallisuuden helmistä. Voi sitten napata miellyttävimmät omaan lukemistoonsa kokonaan.

Heli kirjoitti...

No onhan sitä aina Lady Chatterley, muistaakseni siinä naispäähenkilökin tahtoi ja sai - ja miehenkin uljuus oli aika ajoin kovasti kyseenalaista. Eikös se jopa loppunut niin, että puutarhuri kertoi saaneensa 1. vaimoltaan taitonsa sängyssä.

Suomesta tulee äkkiseltään mieleen Hannu Ahon "Pelistä pois" jossa seksiä on 16 sivun kohtauksen verran - eikä ollenkaan huonosti kuvattuna.

Garcia Marquezin "Rakkautta koleran aikaan" on yhden don juanin tarina - mutta ei hän alista naisia.

Durasin Rakastaja...
Coletten Cheri...
pisteet tarkoittavat, etten ole lukenut vaan kuullut.

Alice Walkerin häivähdys purppuraa tutkii seksin raja-alueita, ja tavallaan onnistuu. Myös siinä eheytymisessä.

Joten onhan näitä - ehkä tuo nainen jolla on kiinnostava seksielämä on osittain kirjoittamatta, Fracoise Sagan viittoili kyllä sitäkin täysin mahdolliseksi.

Leena Lumi kirjoitti...

Anki, nyt on ihan tarttuva tähän, sillä minulla on ehdottomasti niin, että erotiikka kiinnostaa paljon.

Olen lukenut siltä saralta paljon ja mm. kaikki Henry Millerin teokset etc.etc.

Olen vian huomannut, että aihetta on helpompi lähestyä runon keinoin eli siksi Eroottiset runot, joka muistaakseni on blogini luetuin tai toiseksi luetuin kirja. Siksi myös Baudelairen pahan kukat ja Shakespearen sonetit. Siellä sitä vasta on: Kuumaa erotiikkaa.

Pidin kovasti Katja Ketun Kätilöstä kuin myös Helin Slungan Varjomadonnasta kuin myös Orjan kirjasta. Tuntuu, että osa lukijoista ja nyt en puhu kirjabloggaajista, on kavahtanut Ketun tapaa käsitellä seksuaalisuutta.

Mutta: Tähän ikään kaikki on koettu ja vaatimuksen rima on kasvanut. Nuo seksikirjat Satutettu, Sidottu ja Vapautettu, tulivat minulle pyytämättä, mutta en niitä blogiini tee. Haluan enemmän!

Se mikä minua tympii, on kliseinen asetelma nuori tyttö vanhempi mies. Totuus on kuitenkin se, että aikuinen nainen ja nuori mies olisi paljon kiinnostavampi yhdistelmä. Ja mitä on seurannut ympäristöä. niin naisen erotiikka kasvaa ja kehittyy kun miehellä on aivan päinvastoin!

Lady Chatterleyn rakastaja on hirveän kesy, mutta ei huono ollenkaan.

Sanoisin sinulle nyt hyvän kuuman kirjan, mutta kun en parasta juuri muista...tai sitten se on vasta tulossa. Mutta usein laadukas eroottinen kohtaus löytyy hyvästä kirjasta niin, että se ei ole itsetarkoitus vaan osa suurempaa juttua.

Blogissani löytyy minun mielestäni rohkea novelli, jossa nainen ottaa mieheltä suihin autossa, jossa on aikamoinen vauhti. Sama nainen esiintyy myös runossa Varjosyleily...Kyllähän näitä riittää.

Nebula kirjoitti...

Blogissani on sinulle blogitunnustus/haasta :)

Anki kirjoitti...

Calendula: Kas, enpä muistanutkaan tuota kirjaa! Se meillä on ja on sitä joskus tullut luettuakin. ;)

Heli: Kiitos vinkeistä!

Leena: Itse en ehkä niinkään syty runoista tässä yhteydessä. Minulle runot ovat sellaista fiilistelyä noin ylipäänsä.

On varmasti totta, että ikä tuo vaatimuksia. Minä olen niin nuori, että seulani ei ole vielä niin tiheä. :D
Kiitos sinullekin vinkeistä!

Kiitos, Nebula, haasteesta! Tein sen juuri. (:

Hannelen kirja-paratiisi kirjoitti...

kaikissa hyvissä kirjoissa on erotiikka, jopa raamatussa

noora kirjoitti...

Seksin valtavirta voi olla aika laaja käsite - helpompaa on kenties määritellä, mikä ei kuulu seksin valtavirtaan. S/M on kyllä Suomessa ehkä hieman uudempi juttu, mutta kansainvälisesti sillä on enää kovin vähän kohautusarvoa.

Luennoitsijamme Maria mäkelä puhui Shadesin kertojaäänestä: se on epäuskottava, miehekäs ääni joka rikkoo eroottisen hömpän konventioita. Toisin sanoen Anastasia Steele ei ole sellainen kertojaääni, jonka lukija olettaa puhuvan naisen suulla. Mielestäni on hassua, että Fifty Shades of Greytä ei pidetä uskottavana, mutta de Saden Justinea kyllä. Millä ihmeen logiikalla? Saako vain mies kirjoittaa S/M erotiikkaa?

Itse olen lähinnä vilkaissut Shadesia. Syy pelkkään vilkuiluun on se, että kirja vilisee nolostuttavan huonoa englantia - tuli ihan sellainen fiilis, että olisin yläasteellakin kirjoittanut paremmin. Se oli ihan pirun häiritsevää. :D