lauantai 19. tammikuuta 2013

Tony Dunderfelt - Tunnista temperamentit ~ Väriä elämään ja itsetuntemukseen

"Temperamentti kuvaa yksilön tapaa reagoida kehollaan ja käyttäytymisellään esiin tuleviin tilanteisiin. Se ei missään nimessä kuvasta ihmisen koko persoonallisuutta, mutta temperamenttien ymmärryksen avulla voi saada todella hyödyllistä tietoa itsestään ja muista ihmisistä. Temperamenttityyli antaa ikään kuin värin tai mausteen yksilön toiminnalle. Se on se puoli meistä, joka näkyy selvästi ulospäin."

Tunnista temperamentit on psykologi Tony Dunderfeltin helppolukuinen ja kansantajuinen tietokirja temperamenteista ja niiden erilaisista puolista. Dunderfelt käyttää ihastuttavaa keinoa selkeyttää asiaansa: hän on antanut jokaiselle temperamenttityylille värin. Tyyleissä on sekä pää- että sivuvärejä.
     Kaikenlainen ihmisluonteeseen ja itsetuntemukseen liittyvä on kiehtonut minua kauan, varsinkin sairastuttuani. Haluan intohimoisesti löytää eri puolet itsessäni ja kehittää osaa niistä. Haluan ymmärtää.
Siksipä tällainen melko popularisoitu tietokirja oli oivallinen juuri minulle, joka olen valitettavasti lukenut psykologiaa vain sen lukion yhden pakollisen kurssin verran. Dunderfeltin mukaan meillä kaikilla on yksi hallitseva väri ja lisäksi useampia vähemmän vallitsevia. Äärimmäisen harva on vain yhtä väriä; jos näin on, hänen on vaikea tulla muiden kanssa toimeen. Säväykset muita värejä antavat eväitä kohdata eri tavalla toimivia ihmisiä; toimimmehan itsekin eri tavoin eri tilanteissa.
     Kirjasta löytyy laaja testi, jolla voi etsiä hallitsevan värinsä. Minun värikseni tuli keltainen, ja koen sen kuvaavan minua lähestulkoon täydellisesti. Tässä kuvaavimpia osia kuvauksesta:

"Keltaisen ajattelumaailma on liikkuva ja mielikuvituksekas. Hänessä syntyy helposti ideoita, joita hän spontaanisti ilmaisee.(...) Hänen ajattelunsa on hyvin altis ympäristön tapahtumille ja esiin tuleville tuntemuksille. Hän saa intuitiivisia oivalluksia ja yhdistää ajatuksia mielikuvituksekkaalla tavalla. (...)
    Tunnemaailma on keltaiselle tärkeintä. Siinä hän on erittäin vahvoilla. Hänen tunteensa ovat rikkaita ja vivahteikkaita. Hän elää itsekin voimakkaasti niissä, ja hän haluaa ja usein osaa ilmaista niitä muille. Tunteista puhutaan ja tarpeen vaatiessa niitä ilmaistaan taiteellisesti, liikkein, värein ja musiikin keinoin. Keltainen nauttii aistimuksista, luonnon elävyydestä ja ihmisten läheisyydestä. "Elämän tarkoitus on eläminen" on hänen spontaani vastauksensa vakavaan kysymykseen elämän tarkoituksesta." 

Osuvin sivuvärini on keltavihreä.

"Keltavihreä on sympaattinen henkilö, joka useimmiten saa paljon ihailijoita ja ystäviä. Keltavihreät innostavat muita omalla esimerkillään, ja he keksivät tylsissäkin tilanteissa aina jotain positiivista sanottavaa tai tehtävää. Ihmisläheisyys on heille tärkeää. He arvostavat harmitonta yhdessäoloa, jossa kukaan ei määrää, miten muiden pitäisi toimia tai ajatella. Tämänlaatuinen ihminen kokee suorastaan pyhää vihaa, kun joku on tieten tahtoen ilkeä tai alkaa rumalla tavalla kajota siihen, mikä on toiselle tärkeää tai pyhää. 
   Keltavihreän luonteinen ihminen voi joskus olla liiankin pehmeä ja toverillinen. Hän voi joutua muiden tallottavaksi, jos hän ei silloin tällöin löydä itsestään päättäväisyyttä ja oikeutettua itsellisyyttä. Saamattomuus, päättämättömyys ja aikatauluista lipeämiset ovat myös ongelmia, jos hän vajoaa liian paljon passiivisuuden ja avuttomuuden tilaan."

En voi muuta kuin suositella! Kirja antaa eväitä itsetuntemukseen ja -kehittämiseenkin. Susa on lukenut kirjan, ja häneltä tämän bongasinkin. (:
Osallistun kirjalla haasteeseen Kansankynttiläin kokoontumisajot kategoriassa psykologia.    

4 kommenttia:

Susa kirjoitti...

Kiva kun sinäkin luit tämän ;)

Pienenä korjauksena muuten, ettei Katja lukenut tätä vaan minä ;) Linkki tulee kyllä minun blogiin ;)

Anki kirjoitti...

Voi ei, anteeksi! :D Korjasin mokani.

Leena Lumi kirjoitti...

Kiinnostavaa! Ostan tämän, jos tulee Jyväskylän kevään kirjamessuilla vastaan. Dunderfelt on kiinnostava herra, joka ei toista mitään vanhaa.

Anki kirjoitti...

Leena: Ainakin tämän kirjan perusteella Dunderfelt on tosiaan mainio!