Ann-Christin Antell - Puuvillatehtaan varjossa


 "Jenny katseli haaveillen talvista maisemaa ja hymyili itsekseen. Samassa hänen hymynsä hyytyi. Oli aivan turha elätellä mitään toiveita. He kuuluivat täysin eri maailmoihin. Amanda Levy saisi Fredrikistä hyvän aviomiehen."

Gummerus 2021.

Ann-Christin Antellin esikoisromaani Puuvillatehtaan varjossa kertoo nuoresta papinleskestä Jenny Malmströmistä. Jenny elää pappilassa isänsä ja heidän palvelijansa kanssa ja kulkee rouvainyhdistyksessä. Jenny on todella oikeudenmukainen ihminen eikä voi sietää köyhien ja naisten sortoa. Päättäväisesti hän aikoo tehdä oman osansa paremman maailman puolesta.

Toiselta puolen romaani kertoo rakkauskiemuroista. Jenny on vielä nuori ja häntä tavoittelee yksi jos toinenkin poikamies. Jennyn pää on välillä sekaisin huomiosta ja omista tunteistaan. Kuitenkin itsellisyys on hänelle tärkeää ja vain leskinaisille suotu etuoikeus. Miten yhdistää haave itsenäisyydestä ja rakkaudesta?

Osa kirjan hahmoista perustuu todellisiin henkilöihin. Antell on tehnyt kattavan tutkimustyön romaaninsa taustoiksi ja lähteet on mainittu kirjan lopussa. Hyvin kunnioitettavaa! Tästä romaanista tuli mieleen aiheiden myötä Enni Mustosen historialliset romaanit, joista myös kovasti pidän. Antellilla on kuitenkin oma äänensä kirjailijana.

Pidin erityisesti kirjan taustasta: seurapiireistä, aikalaiskuvasta, tavoista ja kielestä. Miinusta kuitenkin tulee siitä, että rakkauskuviot olivat aika harlekiinimaisia ja eivät siten täysin istuneet tällaiseen kirjallisuuteen. Toisaalta on hyvä muistaa, että tämä on vasta ensimmäinen romaani. Ehkäpä rakkaudesta kirjoittaminen kehittyy tulevissa osissa.

Toinen hieman epäuskottava asia on Jennyn adoptoimien lasten käytös. Lapset eivät tee mitään pahaa ja sopeutuvat miltei hetkessä heille täysin uppo-outoon ympäristöön. Jonkinlaisia vastoinkäymisiä olisi ollut hyvä kirjoittaa lapsiin liittyen, sillä todellisessa elämässä asiat harvoin menevät näin kitkattomasti.

Suosittelen historiallisen kirjallisuuden ystäville. Minulle tämä oli vähän sellainen välipalakirja, mikä ei kuitenkaan tarkoita, että kirja olisi kevyt turhake.

Kirja on ollut paljon esillä blogeissa, tähän nostan Amman kirjablogin arvion.

Kommentit

Anneli A sanoi…
Kiva kun sinäkin luit tämän. Minä tykkäsin tästä tosi paljon ja odotan innolla jatko-osaa. Minuun uppoavat tällaiset historialliset viihdekirjat.
Mai Laakso sanoi…
Rakkaus on kiva asia ja sopii hyvin kesään. Minusta kirjan parhainta antia oli teollistuvan ajan kuvaukset sekä naisten työelämän kuvaukset kevyellä ja viihdyttävällä tavalla. Hiukan Anni Polvaa, hiukan Enni Mustosta. Sopii hyvin edellä mainittujen kirjailijoiden ryhmään.
Anki sanoi…
Hannele: Tässä on tosiaan kaunis kansi!

Anneli: Joo, tällaisia kirjoja on kyllä kiva lukea!

Mai: Joo, nuo erilaiset kuvaukset olivat tosi onnistuneita. :)