Jenni Multisilta - Yksi teistä kuolee

 

"Valehtelit minulle, petit minut, veit minulta kaiken ja sitten hylkäsit minut - ja yhä vain minä itken sinun perääsi. Olen säälittävä, mutta sinä olit vielä säälittävämpi. Sinä nimittäin tulit takaisin. Kuinka sinä kehtasit tulla takaisin? Kuvittelitko tosiaan, että Luuräme tälläkin kertaa päästäisi pois meidät molemmat?"

Like/Otava 2020

Jenni Multisillan esikoisromaani Yksi teistä kuolee on vahva avaus dekkarikentällä. Kirjaa kuljetetaan nykyajassa, menneessä ja kursiivilla kirjoitetussa tulevaisuudessa. Tarina koostuu kuin pienistä palapelin palasista, jotka lukijan on koottava.

Keskiössä on kolme tyttöä, Elise, Saara ja Anna. Saaran näkökulma on päällimmäinen kirjassa. Kaikki tytöt ovat ihastuneet samaan poikaan, Aleksiin. Kesä on unohtumaton, mutta hyvin karmealla tavalla. Jotain peruuttamatonta on tapahtunut, mutta mitä? Ja kenen totuus on oikea totuus?

Saara on nykyhetkessä fitnesstähti, joka pitää pakkolomaa överiksi menneestä treenaamisesta. Hän joutuu paikkaamaan sukulaistaan Tiinaa Pohjois-Suomen joogaretriitillä. Siellä, mistä kaikki alkoi. Peloistaan huolimatta Saara lähtee. Ehkä olisi hyvä kohdata menneisyys?

Kirja on luokiteltu trilleriksi, ja sitä se onkin. Minulle trillerimäisyys ei kuitenkaan syntynyt niinkään uhkaavasta tunnelmasta ja yliluonnollisista elementeistä, vaan Saaran sairaudesta. Jo kirjan alussa on selvää, ettei Saara ole selvinnyt nuoruuden anoreksiasta kuiville. Aina vain Annan pakottavat sanat huutavat hänen päässään. Tätä oli tosi piinallista lukea. Anoreksia on kuvattu erittäin taitavasti, sillä vaikka se vaikuttaakin fyysiseen terveyteen, se on ennen kaikkea psyykkinen sairaus. Saaran loputtomalle itsevihalle ei sen kummemmin löydy muuta syytä kuin teini-iän epävarmuus. Eikä aina muuta syytä tarvitakaan.

Ahdistavaa oli myös kuvaus tyttöjen toksisesta kaveruudesta. Kukin puukottaa vuorollaan toista selkään. Koska Elise ja Anna ovat ensin olleet ystäviä, on Saara tulokas, joka on joka käänteessä vaarassa pudota porukasta. Se saa hänet alistumaan kaikkeen mahdolliseen, mitä Anna keksii. 

Kirjan edetessä eteenpäin kysymys kunkin syyllisyydestä saa uusia tasoja. Mihin ihmisen voidaan katsoa olevan syyllinen? Onko tekemättä jättäminenkin tavallaan teko? Kirja herättää suurta eettistä pohdiskelua.

Suosittelen trillerin ystäville! Kuitenkin varoituksen sana syömishäiriöteemasta: kirja voi olla sairauden kanssa painineille triggeröivä.