Tammikuun sivut
Yllättäen tammikuu oli varsin lukuisa! Luin yhteensä seitsemän kirjaa.
Tosin haasteisiin liittyvistä kirjoista aion tehdä aina postaukset, muuten tuntisin jollain tasolla huijaavani.
Olen ylpeä listan monipuolisuudesta! Nuo kaksi klassikkoa tosin selittyvät lähinnä äidinkielen lukukurssilla, mutta olen minä oikeastikin vähän innostunut klassikoista tällä hetkellä. Kaksi tietokirjaakin ovat vähän ylpeyden aiheitani, tosin tietokirjoja on jo jonkin aikaa tullut luettua runsaammin. Klassikoiden ja tietokirjojen ansiosta minulla on yksi etappi kahdessa haasteessa, Kansankynttiläin kokoontumisajoissa ja novellihaasteessa! Nyt on tullut innostus panostaa noihin moninaisiin haasteisiin - tosin Suomen valloituksen saatan hyvinkin jättää pois sen kertakaikkisen työläyden vuoksi. Naiskirjailijoiden haaste on mennyt vähän omalla painollaan, mutta aion parantaa silläkin saralla.
Montgomeryn kirjat menevät kyllä kuukauden kärkeen. Kilmeny kieltämättä oli aika melodramaattinen tapaus, mutta ihanaa luettavaa se silti oli. Taisinko jopa liikuttuakin? Ainakin Saralle ja kultaiselle tielle itkin pariinkin otteeseen. Miksei kukaan enää tee niin herttaisia kirjoja?
Ilahduttavaa on, ettei mikään kirjoista ollut huono tai tylsä. Kaikki olivat omalla tavallaan hyviä. Erityismaininta vielä Niemisen runokokoelmalle, jonka olen jo kerran arvioinut blogissani. Se nyt vain on niin kaunis ja hieno, että se oli koettava uudelleen!
- Liisa Tuovinen ym. - Saanko olla totta?
- Kai Nieminen - Kiireettä
- L. M. Montgomery - Sara ja kultainen tie
- Tony Dunderfelt - Tunnista temperamentit
- L. M. Montgomery - Hedelmätarhan Kilmeny
- Anton Tšehov - Kolme sisarta
- Edgar Allan Poe - Korppi ja kultakuoriainen ja muita kertomuksia
Tosin haasteisiin liittyvistä kirjoista aion tehdä aina postaukset, muuten tuntisin jollain tasolla huijaavani.
Olen ylpeä listan monipuolisuudesta! Nuo kaksi klassikkoa tosin selittyvät lähinnä äidinkielen lukukurssilla, mutta olen minä oikeastikin vähän innostunut klassikoista tällä hetkellä. Kaksi tietokirjaakin ovat vähän ylpeyden aiheitani, tosin tietokirjoja on jo jonkin aikaa tullut luettua runsaammin. Klassikoiden ja tietokirjojen ansiosta minulla on yksi etappi kahdessa haasteessa, Kansankynttiläin kokoontumisajoissa ja novellihaasteessa! Nyt on tullut innostus panostaa noihin moninaisiin haasteisiin - tosin Suomen valloituksen saatan hyvinkin jättää pois sen kertakaikkisen työläyden vuoksi. Naiskirjailijoiden haaste on mennyt vähän omalla painollaan, mutta aion parantaa silläkin saralla.
Montgomeryn kirjat menevät kyllä kuukauden kärkeen. Kilmeny kieltämättä oli aika melodramaattinen tapaus, mutta ihanaa luettavaa se silti oli. Taisinko jopa liikuttuakin? Ainakin Saralle ja kultaiselle tielle itkin pariinkin otteeseen. Miksei kukaan enää tee niin herttaisia kirjoja?
Ilahduttavaa on, ettei mikään kirjoista ollut huono tai tylsä. Kaikki olivat omalla tavallaan hyviä. Erityismaininta vielä Niemisen runokokoelmalle, jonka olen jo kerran arvioinut blogissani. Se nyt vain on niin kaunis ja hieno, että se oli koettava uudelleen!
Kommentit