Anna-Leena Härkönen - Heikosti positiivinen

 "Jännitän lapsen tuloa. Jostain käsittämättömästä syystä toivon, ettei hän tulisi vielä. Haluan edelleenkin koota itseni ennen sitä, vaimentaa tämän kaaoksen päässäni. Siihen ei ilmeisesti pari päivää riittänyt."

Anna-Leena Härkösen Heikosti positiivinen on romaani lapsen saamisesta ja sen suruista ja iloista. Kirjoittaja on itse päähenkilö ja kertoo avoimesti elämästään. Kuten takakannessa kerrotaan "Kertomus mustasta ajanjaksosta, jolloin tunnetun kirjailijan huumorintaju oli kadota".

Imeydyin tekstiin melkein heti, vaikka aihe ei sinänsä minua ainakaan tällä hetkellä kosketa. Tarina alkaa, kun Härkönen vielä ajattelee, ettei halua lasta ja aikoo tehdä käsikirjoituksen tahattomasti lapsettomista ihmisistä. Kesken kaiken halua saada lapsi tulee. Kaksi kertaa tulee keskenmeno, kolmannella tärppää. Kaikki ei kuitenkaan mene suunnitelmien mukaan.

Härköseen on helppo samastua oman elämäntilanteen erilaisuudesta huolimatta. Hän on kaikessa keskeneräisyydessään ihanan inhimillinen. Monta kertaa hän itsekin miettii, saako näin ajatella. Pidän hyvän kirjan merkkinä, että pystyin tällä tavalla eläytymään itselleni niin vieraisiin tilanteisiin. 

Huonot kokemukset sairaalassa saivat minut suorastaan raivon partaalle Härkösen puolesta. Kaikkialla kiire, kukaan ei kysy miten voidaan, ilkeä omahoitaja. Ei mikään ihme, että kirjailija on pitkään päästään pyörällä ja pelottavien ajatusten riivaama. Onneksi on hyvä mies ja hyvät ystävät, jotka auttavat eteenpäin. Mutta kuten kirjailija itsekin miettii, entä jos ei olisi ollut? Miten olisi käynyt.

Suosittelen ennakkoluulottomasti ihan kaikille. Tätä kirjaa jos jotain voi kuvailla sanalla elämänmakuinen.