Tove Jansson - Kesäkirja

"Sophia, isoäiti huusi varoittavasti. Saat jaffaa kun päästään kauppaan.

Jaffaa, Sophia pilkkasi. Niinkuin muka voisi ajatella jaffaa samalla kun puhuu Jumalasta ja paholaisesta."

Tove Janssonin Kesäkirja (WSOY 2017, alun perin ilmestynyt 1972. Suomentanut Kristiina Kivivuori) kertoo ennen kaikkea isoäidistä ja Sophiasta ja sivumennen Sophian isästä. He asustavat kesät pienellä Suomenlahden ulkosaariston luodolla (saarella?) ja elävät luonnonmukaista elämää. Tapahtumat ovat hyvin pieniä, kirjan mainittava jännite on isoäidin ja varsin kiukkuisen lapsenlapsen välinen. Kirjan aikajänne on yksi kesä toukokuusta elokuuhun. Kirja on jaettu nimettyihin lyhyisiin lukuihin.

Ihan hauska kokemus tämä Kesäkirja, joskaan en sen kummemmin ihastunut. Sophia oli aika rasittava penska eikä saaristo saati meri ole koskaan kiehtonut minua. Oikeastaan päinvastoin minusta meri on kammottava asia. Onneksi tässä kirjassa pysyteltiin kuitenkin isolta osin maan kamaralla. Janssonilla toki on kynä terässään ja teksti oli kyllä nokkelaa.

Sitten vielä eri haasteet:

Ilta-Sanomien naiskirjailijahaasteessa kohta 15.

Helmet-haaste 2023: kohdassa 2 kirja kertoo lapsesta ja isovanhemmasta.

Helmet-haaste 2019: kohdassa 20 kirja käsittelee sinulle entuudestaan vierasta kulttuuria (kalastaja/saaristolaiselämä 1900-luvun puolivälin tienoilla).

Kommentit

Elegia sanoi…
Minulta jäi tämä taannoin kesken, joten on kiva kuulla etten ole ainoa joka tuskin olisi tähän varsinaisesti ihastunut. :D
Margit sanoi…
Olen lukenut Kesäkirjasta pelkkiä ihastuneita kirjoituksia. Oli raikasta lukea erilainen mielipide. Itse en ole kirjaa lukenut.
Takkutukka sanoi…

Äskeiseltä sohjo-räntäkävelyltä tultua oli ihanaa törmätä avauksesi Kesäkirjaan:)

Olen meren ystävä ja merelle tuijottelija, joten lukijana oli vaivatonta ja riemastuttavaa saumattomasti samaistua molempiin kahteen päähenkilöön: Sophiaan ja isoäitiin sekä heidän kesätunnelmiinsa ja seikkailuihinsa luonnon helmassa ja sen tarkkailijoina.
Joten kaksin silmin sisäistettynä lukukokemus oli - jos mahdollista - kaksin verroin antoisampi!
Mai Laakso sanoi…
Minulle kirja oli ihana lukukokemus <3
Me vietämme kesät saarella meren keskellä, joten samaistuin aika tavalla kesäiseen tunnelmaan ja merimaisemiin. Luoto on todellakin saari. Meidänkin mökki sijaitsee saaressa, mutta nimen lopussa on luoto.
Minua saaristo ja meri kiehtovat, mutta rasittavasta penskasta en välttämättä jaksaisi lukea :)
Anki sanoi…
Hannele: :)

Elegia: Joo voin kyllä kuvitella, ettei ole sinun juttusi :D

Margit: Joo, yleensä ihmiset näyttävät ihastuvan tähän!

Takkutukka: Kiva että sinä tykkäsit, minulla ei oikein ollut kyllä yhtymäkohtiakaan kirjaan. :)

Mai: Ahaa, hyvä tietää tuo luotoasia.

Kirjarikas elämäni: Haha, Sophia tuntui minusta jatkuvasti kommunikoivan huutamalla ja kiukkuamalla. :)
Celestine sanoi…
Itse pidän Kesäkirjasta todella paljon. Minun mielestäni kirjassa on parasta juuri sen epäsovinnaiset naishahmot, perinteisestä pullantuoksuisesta mummosta kaukana oleva isoäiti ja kiukkuinen Sophia.
Anki sanoi…
Epäsovinnaiset naishahmot ovat kyllä tervetulleita, mutta en vain kyennyt pitämään Sophiasta oikein yhtään.
Jokke sanoi…
Luin tämän aikanaan ruotsiksi, joka oli haastava, kun sammal-sanakin oli unohtunut, mutta pidin tästä. Kiva kun bloggasit tästä.
Anki sanoi…
Jo vain, oli ilo blogata :)