Haruki Murakami - Mistä puhun kun puhun juoksemisesta

 "Juostessani kehotan itseäni ajattelemaan jokea. Ja pilviä. Mutta pääasiassa en ajattele mitään. Minä vain juoksen omassa kotoisassa, itse tehdyssä tyhjiössäni, omassa nostalgisessa hiljaisuudessani. Ja se on melko upeaa. Vähät siitä, mitä muut sanovat."

Haruki Murakamin vanha kirja Mistä puhun kun puhun juoksemisesta (Tammi 2011, suomennos Jyrki Kiiskinen) tuli mieleeni, kun halusin motivoida itseäni harrastamaan raskaampaa liikuntaa. Murakami on juossut todella monia täysiä maratoneja ja osallistunut useamman kerran myös triathlon-kisoihin.

Murakamin tyyli on hiukan jutusteleva ja lähelle päästävä. Kirja on samalla myös eräänlainen muistelma. Murakamista piirtyy kuva lujatahtoisena, mutta varsin vaatimattomana ihmisenä. Hän kertoo vähäeleisesti vahvuuksistaan kestävyysjuoksijana, mutta myös heikkouksistaan. Keskivertoihmiselle pelkästään kirjailijan juostujen matkojen määrä on huimaava, mutta Murakami ei paukuttele henkseleitään. Kaikkien saavutusten eteen on tehty lujasti töitä.

Tietynlaista elämänfilosofiaa on löydettävissä muutenkin kuin rivien väleistä. Tietynlainen ankaruus itseä kohtaan ja periaatteista kiinni pitäminen piirtyvät esiin. Murakami kirjoittaa myös hieman vanhenemisesta. Hän aloitti juoksemisen itse asiassa aika myöhään, kolmekymppisenä. Kehitystä tapahtui yllättävänkin pitkään, mutta ikääntyminen saa kiinni jokaisen ihmisen. Hiljalleen maratonajat alkoivat huonontua kovasta treenistä huolimatta. Tietyt asiat on vain elämän mittaan hyväksyttävä, liikuntasuoritusten ja kaiken muunkin suhteen.

Totta puhuen en kirjan luettani ole oikein varma, sainko motivaatiota huomattavasti vaatimattomampiin juoksutavoitteisiini. Murakami kertoo harrastuksestaan sen verran rehellisesti, että turhat illuusiot taisivat kuolla. Siitä huolimatta luin kirjan suurella mielenkiinnolla ja pidin siitä.

Haasteet:

Helmet-lukuhaaste 2024: Kohta 40. Kirjassa on erittäin kylmä tai kuuma

Helmet-lukuhaaste 2015: Kohta 33. Kirja, jonka kirjoittajat ei ole kotoisin Euroopasta tai Pohjois-Amerikasta

Kommentit

Takkutukka sanoi…
Murakami on mainio kirjailija eikä ole matkan varrella tuottanut ainuttakaan pettymystä. Hänen vahvuutensa on siinä, että lukiessa oli välillä äimän käkenä ja pudota kärryiltä, mutta kannet sulkiessa yhtä rehevää kokemusta rikkaampi.
Anneli A sanoi…
Minäkin olen muutamia Murakamin kirjoja lukenut, mutta tämä on jäänyt huomaamatta. Silloin tällöin on ilo tarttua Murakamin kirjoihin, niihin ei tarvitse pettyä. - Mukavaa juhannuksen jatkoa sinulle!
tykkäsin tuosta, persoonallisat hänen kirjoittamisesta, juosemisesta, juoksu itsekin...
Olen kerran yrittänyt yhtä Murakamia, mutta se jäi kesken. En saanut kiinni oikein mistään ja se harmitti kun tiesin miten niin monet kertovat pitävänsä Murakamista. Miksi en tajua hänen suuruuttaan... Mutta tämä juoksu-kirja on sellainen, jota olen ajatellut yrittää. Ja kirjoituksesi antoikin taas lisäpontta 🙃
Anki sanoi…
Takkutukka: Jotain olen häneltä lukenut, mutta siitä on aikaa. Vähän polttelisi se rakastettu teos Kafka rannalla.

Anneli: Pitää lukea lisää Murakamia :)

Hannele: Joo, hyvä kirja!

Mari: Murakamilla on aika erikoinen tyyli, joten ei se varmasti kaikille uppoa. Tämä juoksukirja on hyvin maanläheinen teos.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen