Toshikazu Kawaguchi - Ennen kuin kahvi jäähtyy (Kahvia ja aikamatkailua 1)

 "Ensimmäinen sääntö oli, että menneisyydessä voi tavata vain henkilöitä, jotka ovat joskus käyneet siinä kahvilassa. Fumiko ja Goroo olivat puhuneet erostaan sattumalta juuri siellä.

     Toinen sääntö. Nykyhetki ei muutu mitenkään, vaikka menneisyyteen palattuaan kuinka ponnistelisi. Eli vaikka hän palaisi siihen päivään ja rukoilisi Goroota jäämään, Goroon lähtö Yhdysvaltoihin ei muuttuisi. Miksi sellainen sääntö pitikin olla olemassa, Fumiko tuskaili vieläkin mielessään, mutta luovutti ajatellen, että säännöt ovat sääntöjä, eikä niille mitään mahda. 

     Kolmas sääntö. Menneisyyteen voi palata ainoastaan istuessaan tietyllä paikalla. Paikalla, jolla lenkinkinainen parhaillaan istui. Ja jos naista yritti siirtää väkisin, joutui kirotuksi.

      Neljäs sääntö. Menneisyyteen palattuaan tuolilta ei voi siirtyä. Toisin sanoen vaikka olisi kuinka painava syy, menneisyydessä ei voisi käydä vessassa.

      Viides sääntö. Aikaraja. Mistä tulikin mieleen, että tästä säännöstä Fumiko ei ollut kuullut yksityiskohtia. Oli epäselvää, oliko aikaa paljon vai vähän."

Toshikazu Kawaguchin esikoisteos Ennen kuin kahvi jäähtyy (Bazar 2024, kääntänyt Markus Juslin) aloittaa sarjan Kahvia ja aikamatkailua. Se on ollut hitti Japanissa ja on sitä myös tällä hetkellä monissa länsimaissa. Melko kepeä kirja kertoo salaperäisestä tokiolaisesta kahvilasta, jossa on huhujen mukaan mahdollisuus vierailla menneisyydessä. Kirjan keskushenkilöt ovat kahvilan omistava Nagare ja hänen vaimonsa Kei sekä työntekijä Kazu. Lisäksi mukana ovat kahvilan vakioasiakkaat, pariskunta Fusagi ja Kootake. Novellirakenteen avulla jokainen uusi kahvilan vieras saa oman tilansa ja ymmärrys aikamatkailun lainalaisuuksista sekä päähenkilöiden keskinäisistä suhteista syvenee. Novellirakenne ei kuitenkaan ole jäykkä, vaan kirjan loppupuolella tulee vastaan samoja hahmoja, jotka on tavattu aluksi eikä aikajänne ole kovin pitkä tarinoiden välillä.

Ennen kuin kahvi jäähtyy ei täysin lunasta niitä odotuksia, joita näinkin mielikuvituksekkaalla idealla rakennettu kirja herättää. Teoksen kyllä luki sujuvasti ja mielellään, mutta jotenkin itse teksti tuntui aika keskinkertaiselta. Kirjassa on itse asiassa hyvin suuria ja koskettavia teemoja, mutta ne eivät oikein herättäneet tässä kirjassa kummemmin tunteita. Kirja eteni maaliin kuin puksuttava juna, mutta kaipaamani tietynlainen maagisuuden tuntu loisti poissaolollaan.

Haasteet:

Helmet-lukuhaaste 2024: Kohta 24. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pääkaupunkiin

Helmet-lukuhaaste 2015: Kohta 7. Novellikokoelma

Kommentit

Elegia sanoi…
Tämä julkaistiin englanniksi jo 2019 ja sitä seurasi tiiviillä tahdilla ne jatko-osat, jotka olen ainakin toistaiseksi jättänyt lukematta (ja varmaan jätän kokonaan). Minulla oli sama fiilis tämän kirjan kanssa kuin sinulla eli ihan ok, mutta eipä se oikein mitään tunteita herättänyt. Eivät edes ne koskettavat kohdat. Jokin tyylissä jätti etäiseksi.
satu sanoi…
Kiitos esittelystä, tämä on minunkin lukulistalla! kuunneltua.blogspot.com
Margit sanoi…
Kirjaa on kovasti nostettu esille, mutta sinun mielipiteesi vahvistaa ajatustani, että taidan jättää tämän väliin.
Anki sanoi…
Joo nimemonaan jonkinlainen etäisyys tästä jäi eikä lukeminen ollut niin hienoa kuin sen olisi pitänyt olla. En ehkä itsekään jatka sarjassa eteenpäin, ellen sitten kaipaa jotain kepeää välipalaa.
Anki sanoi…
Varmaan toimii äänikirjanakin ihan hyvin!
Anki sanoi…
Joo, ei väliin jättämisessä varmaan menetä hirveästi.
Mai Laakso sanoi…
Tämä kirja suorastaan lumosi minut. Olen lukenut jo toisenkin sarjan kirjan ja ensi kesänä ilmestyy kolmas. Olen aikamatkailun suuri fani, ja tässä tarinassa oli salaperäinen tunnelma, joka viekoitteli minut mukaansa. Kirjailija on esittänyt tarinaa aluksi näytelmänä, jonka haluaisin kyllä nähdä Suomessakin. Tämä tarina toimii hurjan ihanasti näyttämöllä. <3 <3 <3 <3 <3 <3
Anki sanoi…
Kiva että sinä tykkäsit enemmän. Olinkin jo tosiaan unohtanut, että kirjailijalla on tausta teatterissa.
Minulla kävi samoin kuin sinulle. Kaikkien muiden hehkutuksista huolimatta tämä jäi aika keskinkertaiseksi ja minua tympäisi kuinka kaikki väännettiin kirjassa niin rautalangasta. Esim noita sääntöjä lueteltiin uudestaan ja uudestaan ihan kuin lukija olisi parissa sivussa jo ehtinyt ne unohtaa...
Anki sanoi…
Tuo toiston määrä on muuten ihan totta ja ärsyttävää.

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Mila Teräs - Amiraali

Ohjeita matkalle epätoivon tuolle puolen

Kirjabloggaajien klassikkohaaste 18 (31.1.2024) Ilmoittautuminen!