Monika Fagerholm - Glitterscenen (Säihkenäyttämö)


 "Ridån som dras åt sidan. Ulla som sjunger: Skuffa inte din kärlek för långt, Eddie.

     Eller: Ulla står i fönstret. Står bara. Det finns en dörr på scenen, mit i fönstret, en dörr av glas. Hon har öppnat dörren. Står där, vid kanten, i vita kläder, skimrande. Det blåser. Står där bara, sjunger.

     I vinden: hut det blåser kring henne.

     Skuffa inte din kärlek för lång, Eddie. Sjunger Ulla Bäckström, skriker över Randskogen.

     Men allt oftare är det såhär också. Att: fågeln utflugen. Mörkt i Ullas fönster. Ulla är inte där man tror hon ska vara. Ulla överallt, Ulla över alla gränser."

Monika Fagerholmin romaani Glitterscenen on itsenäinen jatko-osa kirjalle Amerikanska flickan (Amerikkalainen tyttö). Tässä romaanissa pääsevät ääneen ne, jotka jäivät Amerikansa flickanissa sivuosiin: Solveig, hänen kauttaan Rita, Maj-Gun ja Suzette. Saamme myös lopullisen vastauksen amerikkalaisen tytön mysteeriin!

Lukukokemukseni oli monipolvinen. Ensin rakastuin, sitten vähän väsyin, sitten taas rakastuin. Fagerholm on ihana, mutta haastava. Kuten tuosta sitaatista näkee, kirjailijan tyyli kirjoittaa on omanlaisensa. Välillä on suoraa kerrontaa, mutta välillä tulee toisteisia osia, kuin mantroja, jotka tihentävät tunnelman. Rakastin näitä toistuvia lauseita, kuten "The hacienda must be built." "Kapu kai. De förbjudna haven." "Rosen som du kastade ut mig." "Kom och se mitt galleri." Jokin näissä ja monissa muissa lauseissa sai melkein ihon kananlihalle. 

Tästä kirjasta on myös vaikeaa kertoa järkevästi, koska se on niin mystinen tunnelmaltaan. Yritän kuitenkin. Kaikki kiertyy jollain tapaa amerikkalaisen tytön kuoleman ympärille. Virallisen tarinan mukaan tytön poikaystävä Björn työnsi hänet järveen ja tappoi sen jälkeen itsensä tajuttuaan mitä oli tehnyt. Mutta onko tässä totuus? Mysteeri kiinnostaa aina uusia ja uusia ihmisiä, usein traagisin seurauksin. Solveig ja Rita asuivat Björnin kanssa samassa talossa, "serkkutalossa" (kusinhuset). Siellä asuu serkkuisä, joka on ilkeä ja serkkuäiti, joka on ihana. Serkkuäiti ottaa siipiensä suojaan kaikki hylätyt lapset, kuten Solveigin, Ritan ja Björnin, heidän lisäkseen myös pojan nimeltä Bengt. Björnin kuoleman jälkeen taloon tulee Doris, joka on valoa valoa huolimatta karusta taustastaan. Myös Doris tutkii lapsena amerikkalaisen tytön kuolemaa.

Kuitenkin ison osan ajasta amerikkalaisen tytön mysteeri on taka-alalla. Eri henkilöiden elämää seurataan, ennen kaikkea Maj-Gunin. Hän tekee töitä kioskissa ja kirjoittaa sitaattikirjaa. Suzette saapuu kerran kioskille ja heidän välilleen viriää uudestaan ystävyys. Asiat kuitenkin menevät vikaan, kun Bengt palaa seudulle. Solveig taas on Suzetten työnantaja ja he siivoavat yhdessä alueen taloja.

Ei kuulosta oikein miltään? Kirjan erityisyys tuleekin siitä, että Fagerholm osaa kutoa kaiken tämän niin mystisesti ja jännittävästi. Kaiken arkisen lisäksi henkilöiden synkkiä salaisuuksia paljastetaan pala palalta. Eniten salattavaa on Suzettella, suurisilmäisellä kaunottarella, joita jotkut nimittävät Kuoleman Enkeliksi (Döden Ängel). 

Lukekaa itse! Jos vain kielitaito riittää, niin suosittelen tätä alkuperäiskielistä versiota. Kaiken maagisuus muhii nimenomaan ruotsin kielessä ja sen käytössä, vaikka myös suomennokset ovat erinomaisia. 

 

Kommentit

ketjukolaaja sanoi…
Aloitin vuosia sitten lukemaan tuota Amerikanska flickania ja se oli tosiaan sanastoltaan minulle liian vaikeaa. Ja mitä olen jotain Fagerholmin romaanin pohjalta tehtyä jatkosarjaa tv:stä koettanut katsella, niin tuntuu sekin turhan maagiselta. Väkivaltaiset kuolemantapaukset ovat kumminkin aika harvinaisia ja yleensä todella noloja tapauksia, johtuvat usein tekijän nolatuksi tulemisen tunteesta ja päihteiden käytöstä, jolloin syyllistä ole mitenkään vaikea selvittää eikä syyllinen usein edes yritä kiistää syyllisyyttään. Toisaalta tämmöisissä murhamysteereissä tietenkin päästään kurkistelemaan ihmisten salaisuuksiin, jotka voivat olla ihan kiinnostavia ilman murhiakin.

Fagerholm itse on kuitenkin ikätoverini ja voisin joskus yrittää lukea häneltä jotakin vähemmän voimakasta kertomusta. Ihanat naiset rannalla meillä oli ainakin joskus dvd:nä, kun tyttären olisi pitänyt lukea se koulua varten ja käytettiin tällaista helpotetta koulutehtävän välttelyyn. Rikos lienee kuitenkin jo vanhentunut, koska siitä alkaa olla aikaa jo kymmenisen vuotta.
Anki sanoi…
Joo, Fagerholm on aika vaativaa luettavaa. Luen nyt häneltä Kuka tappoi bambin ja se vaikuttaa ainakin alun perusteella vähemmän mystiseltä kuin nuo aiemmat teokset. Vakava rikos siinäkin lähtökohtana.
No tää kuulosti mielenkiintoiselta. Uskaltaisinkohan palata Fagerholmin pariin taas..? Luin lukupiirissä joskus jonkun hänen kirjansa, se taisi olla juuri tämän se eka osa. Pakko myöntää, mutta lukeminen oli aika pakkopullaa!
yks toinen Fagerhol tossa odottaa, kirjastosta haettu
Anki sanoi…
Tuulia: Ainahan voi kokeilla ja jättää kesken, jos ei maistu. :)
Hannele: Minullakin on taas luennassa Fagerholm. :)