Marja-Leena Parkkinen - Ulos kaapista! - Tositarinoita homoseksuaalisuuden kohtaamisesta
"Mä en haluu olla, jos äiti ei rakasta mua."
Marja-Leena Parkkinen kokosi suomalaisten ja suomenruotsalaisten homoseksuaalien sekä heidän vanhempiensa tarinoita yksiin kansiin parisuhdelain päätöksen aikoihin. Ihmisiä ja tarinoita löytyy laidasta laitaan, joillain oman identiteetin löytäminen on vienyt vuosikymmeniä, joillain on ollut vaikeuksia hyväksyä se. Lähipiirin reaktiota on pelätty ja toisinaan se pahin peikko on ollut vain siellä omassa päässä. Ikävä kyllä löytyy niitäkin tarinoita, joissa vanhemmat ovat suhtautuneet todella ikävästi.
Oikein mainio kirja! On mielenkiintoista lukea muiden kaltaistensa ajatuksia eri vuosikymmeniltä. Tämä myös itketti välillä kauheasti, varsinkin alussa. Ihmisten pelko itsestään ja muiden suhtautumisesta oli riipaisevaa luettavaa, josta hyvänä näytteenä tuo tekstini alussa oleva sitaatti.
Kaikkein järjettömimmiltä tuntuivat kahden isän reaktiot heidän kuullessaan poikansa homoudesta: ensimmäinen halu oli ollut tehdä itsemurha! Mikä ihmisiä vaivaa? Miksi homoseksuaalisuus on monesta vieläkin arka aihe, josta olisi joidenkin mielestä parempi olla puhumatta? Tästähän tuli vähän aika sitten mainio esimerkki Ajankohtaisessa kakkosessa...
Henkilöt olivat kirjoittaneet tarinansa itse, mikä on ehdottomasti hieno tapa tuoda heidän kokemuksensa esiin. Hyvä myös, että mukana oli vanhempiankin.
Suosittelen ilomielin kaikille! Kirja on hyvin sujuvaa luettavaa. Suurta plussaa vielä lopusta löytyvästä pienestä historiikista sekä listasta HLBT-ihmisiä koskevasta kirjallisuudesta ja tutkimuksista.
Marja-Leena Parkkinen kokosi suomalaisten ja suomenruotsalaisten homoseksuaalien sekä heidän vanhempiensa tarinoita yksiin kansiin parisuhdelain päätöksen aikoihin. Ihmisiä ja tarinoita löytyy laidasta laitaan, joillain oman identiteetin löytäminen on vienyt vuosikymmeniä, joillain on ollut vaikeuksia hyväksyä se. Lähipiirin reaktiota on pelätty ja toisinaan se pahin peikko on ollut vain siellä omassa päässä. Ikävä kyllä löytyy niitäkin tarinoita, joissa vanhemmat ovat suhtautuneet todella ikävästi.
Oikein mainio kirja! On mielenkiintoista lukea muiden kaltaistensa ajatuksia eri vuosikymmeniltä. Tämä myös itketti välillä kauheasti, varsinkin alussa. Ihmisten pelko itsestään ja muiden suhtautumisesta oli riipaisevaa luettavaa, josta hyvänä näytteenä tuo tekstini alussa oleva sitaatti.
Kaikkein järjettömimmiltä tuntuivat kahden isän reaktiot heidän kuullessaan poikansa homoudesta: ensimmäinen halu oli ollut tehdä itsemurha! Mikä ihmisiä vaivaa? Miksi homoseksuaalisuus on monesta vieläkin arka aihe, josta olisi joidenkin mielestä parempi olla puhumatta? Tästähän tuli vähän aika sitten mainio esimerkki Ajankohtaisessa kakkosessa...
Henkilöt olivat kirjoittaneet tarinansa itse, mikä on ehdottomasti hieno tapa tuoda heidän kokemuksensa esiin. Hyvä myös, että mukana oli vanhempiankin.
Suosittelen ilomielin kaikille! Kirja on hyvin sujuvaa luettavaa. Suurta plussaa vielä lopusta löytyvästä pienestä historiikista sekä listasta HLBT-ihmisiä koskevasta kirjallisuudesta ja tutkimuksista.
Kommentit